Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Uuden kodin maisemia miltei Espoon Tyrskyvuoressa. Yläkuvassa kotimäki Kivenlahden rannalta Tyrskyvuorelle kuvattuna, kotitalo piloutuu rantakallioden ja metsän takkase. On ollut helppo kotiutua monen viikon muuttourakan ja muutaman kuukauden etsinnän, kaupanteon, neuvottelujen, näyttöjen jälkeen. Upea Espoon Rantaraitti kulkee miltei pihapiirissä. Yli kuva kotimäestä, keskimmäinen syysillan näkymä omalta parvekkeelta. Alin kuva kesäilta Jaalan Niskajärvelle mökkirannasta itään.

               

Tervetuloa kotisivuilleni

Seppo J. Partanen

                

Olen kulkuri ja kullankaivaja, luonnon ihmeiden ihailija ja tutkija. Kultaa olen kaivanut kynällä, kameralla, silmillä ja korvilla. Uskon löytäneeni monta isomushippua, jotka mahtuisivat Lapin suurimpien hippujen luetteloon, tai onhan niitä siellä, ihmisiä ja nimiä.

Mielimaisemani on aikainen auringonnousu, haihtuvan sumun seasta nouseva päivä, talvinen metsä lumisateen jälkeen, lumihuurteiset puut, lumeen sisään latautunut kasvun voima.

Historia, menneisyyden jäljet ihmisessä ja maisemassa, on aina kiinnostanut minua. Niitä jälkiä löytyy yllättävän paljon; vanhoja polkuja ja kulkukeinoja, "pilkkoja" puissa tai kivikasoja, maatuneita pitkospuita, tulisijoja, kämppien ja turvekammien raunioita. Menneisyyden jäljet heijastuvat joka aamu kylpyhuoneen peilistäkin!
 
Esittelen näillä sivuilla elämääni, kokemuksiani ja kirjallista tuotantoani. Useiden vasemmalla olevien otsikoiden takana on erikseen avautuva ja aiheeseen liittyvä kuvagalleria, joka tulee näkyviin otsikkoa klikkaamalla. Napsauta avautuvaa gallerian otsikkoa!
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pikku Tankavaara kohti Nattasia syksyllä 2014

Alla Kultasoutu Kutturasta Rovaniemellw 1980 Korsajärven vedenjakajalla; koko matka 400 km ja vetotaival 5 km, kesto 9 vuorokautta.

               

                           
 
                             
 
 
 
 

 

Lue lisää Kultasoudusta klikkaamalla kuvaa.
 
 
Inarijärvi
 
Yhteysosoitteet:
seppo.partanen@pp6.inet.fi
seppojpartanen@gmail.com
 
 



 

Retkelle lähdössä 1950-luvun lopulla                        Kalifornia Riverillä 2014
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kullankaivun koko kuva

"Rohkenen kultahistoriaan ja kullankaivun nykyisyyteen perehdyttyäni tehdä sen päätelmän, että on lottovoittoakin suurempi onni Inarin Lapille, ettei kullan emäkalliota ole löydetty. Kultaa on pian 150 vuoden ajan löytynyt vähän mutta säännöllisesti. Se on pitänyt yllä uskoa ja toivoa, joka on koitunut Inarin Lapin hyväksi. Suurten voittojen sijasta kultayhtiöiden suuret tappiot ovat valuneet etelään. Lappiin on jäänyt paljon pysyvämpiä arvoja; tietä, taloja, aktiivisia ihmisiä, joita ilman siellä asuisi sukupuuttoon kuoleva, sisäsiittoinen kansa."

Suomen Geologinen Seura Oulu v. 2000

Alla linkki esitelmään, jossa on taustatietoa myös Lapin kullan kimallus elokuvaan:

Ivalojoen kultaryntäys 1870

Kultamaiden rännivahtina puoli vuosisataa   =linkki kuvagalleriaan

 

                                        Lyhyt, pitkä elämä               

​ ​​                          

  • Toimittajana Kymen Sanomissa ja Eteenpäin lehdessä 1961 – 1967                           
  • Muutaman kuukauden toimittajana Ruotuväki-lehdessä
  • Toimittajana, toimituspäällikkönä Suomen Matkailuliitossa 1967 - 1999
  • Projektipäällikkönä Oy Editassa 1999 - 2002
  • Vapaana kirjailijana ja kulkurina heinäkuun alusta 2002

 

Uusi kirja kullankaivusta 2014

   

    

   

 

 

 

 

 

 

    Lisätietoa:

    Kuvagalleria kultamuistoistani

    www.kultahippu.fi

 

Kirjallinen tuotanto

 

 

  • Petsamo, siellä kuljimme kerran, Hipputeos 2010

  • Ivalojoki, kulkijan kultamaa, Hipputeos 2005

  • Sankareita, veijareita ja huijareita, Lapin kullan tarina, Edita 1999

  • Kultakuumeen kuvat, Tankavaaran Kultamuseo 1993

  • Saariselkä, Magneettimäestä matkailukaupungiksi, Suomen Matkailuliitto 1992

  • Kullan ja luonnon kutsu, Suomen Matkailuliitto 1990

  • Lapinmaan kuusi vuodenaikaan, Hannu Lukkarisen kuvitus, 1989

  • The Six Seasons of Lapland, Hannu Lukkarisen kuvitus, Business Books 

  • Kaunispää ja Saariselkä, Suomen Matkailuliitto 1984

  • Lapin kultamaat, Suomen Matkailuliitto 1983

  • Kultamuseo 10 vuotta, Tankavaaran Kultamuseo 1983 

  • Kultamaiden retkeilyopas, Matkailuliitto 1977

  • Lemmenjoen kultamaat, Suomen Matkailuliitto 1969                                                   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mukana näissä kirjoissa

 

 

 

 

 

 

Turvekammissa Utsjoen Vuogulissa rajamies Enska Jannulan kanssa joskus myöhäisyksyllä 1960-luvun lopulla.

 

 

 

 

  • Kullankaivajan opas, Raimo Niemelä, Seppo J. Partanen  2004 ja 2014  

  • Lomasuuntana Suomi, teimme Suomesta matkailumaan, Hipputeos 2010

  • Tunne maasi, Suomen matkailun kehitys ja kehittäjiä, Hipputeos 2009

  • Retkelle luontoon ja menneisyyteen, Hipputeos 2009

  • Suomen retkeilyopas, Antero Rautio ja Seppo J. Partanen, 2003 Edita  

  • Suomen Melontaopas, Antero Rautio ja Seppo J. Partanen   

  • Lemmenjoki, Suomen suurin kansallispuisto  

  • Autiotuvat, autiotupien historia, Jouni Laaksonen ja Seppo J. Partanen  

  • Soomes o niin, Suomen matkailu ja luonto, Viron kouluille 2001

  • Opas Lapin kultamaille, Kauko Launonen ja Seppo J. Partanen, Kultamuseo  

  • Pitkoksilta pikiteille, Lapin tiepiirin 75-vuotisjuhlakirja 2000 

  • Mobilian vuosikirja  2000, Kun Suomi etsi itseään viertoteiltä 

  • Suomen kivet, Marjatta Virkkunen, Markku Rask ja Seppo J. Partanen, useina painoksina, Edita 2002 

  • Morgamin pyrkyrit - Kullankaivajain liitto 1949 – 1999, Teuvo Lehtola ja Seppo J. Partanen

  • Kymmeniä matkailu- ja retkeilyoppaita Suomen Matkailuliitolle 1967 - 1999; Saariselkä - Kauanispää, Tunturivaeltajan opas, Melontareittiopas, Kilpisjärven opas, Suomen retkeilyopas, Pohjois-Suomen autiotuvat jne.

    Miessinmaan kuvernööri Heikki Pihajameän kämpän pihalta talvella 1984; jakamassa Yleiradion lahjoja palkitussa radiodokumentissa haastatelluille miehille, joista Heikin jutustelu talven yksinäisyydessä lienee ollut varsin vaikuttava!

     

  • Radiodokumentteja ja radio-ohjelmia Yleisradiolle 1970- ja 1980-luvuilla. Prix Italia palkinto vuonna 1983 Pertti Salomaan ja Martti Timosen kanssa tehdystä radiodokumentista Oikotie vai elämäntapa, henkilökuvia kullankaivajista. radiodokumentti taiteilija Andreas Alariestosta.    

  • Kirjoituksia aikakaus- ja sanomalehdissä matkailusta, retkeilystä, matkailun historiasta, Lapista, kullankaivusta ( mm. Retki, Erä, Hiidenkivi, Suomen Kuvalehti, Apu, Seura, Tuulilasi, Lapin Kansa, Latu ja Polku, Suomen Matkailu, Look at Finland, Iltalehti, Iltasanomat, Länsiväylä, Helsingin Sanomat, Lapin Kansa, Saariselän Sanomat, Levin Sanomat, Inarilainen)

  • Lapin kultahistorian asiantuntijana Åke Lindmanin elokuvan ja televisiosarjan ”Lapin kullan kimallus” tuotannossa ja käsikirjoituksen hiomisessa.

  • Kuva  Urho Kekkonen ja Viktor Koivula vaskaavat kultaa Ivalojoella 1977.

  • Matkailutoimittajien Kilta ry:n puheenjohtaja 1976 - 1978, Suomen Matkailuliiton, Kultamuseoyhdistyksen ja Lapin Kultala säätiön kultaiset ansiomerkit.

  • Lapin Kullankaivajain Liiton ja Matkailutoimittajien Killan kunniajäsen.

  • Yleisöluentoja, seminaarialustuksia ja juhlaesitelmiä Lapin kullasta, matkailun historiasta, tiedotus- ja julkaisutoiminnasta Lapin Yliopistossa, Museoviraston, Kultamuseon, Lapin Kullankaivajain Liiton, Suomen Geologisen Seuran ja Tielaitoksen seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa, Heurekassa, Siidassa, näyttelyiden avaustilaisuuksissa jne.

  • Aloitteita Lapin vanhojen kulkukeinojen ja historiallisten muistomerkkien inventoimisesta, entisöimisestä ja huomioimisesta kaavoituksessa. Aloite Ruijan polun merkitsemisestä maastoon Kiilopään tien ja Törmäsen välillä v. 2000 on johtanut toimenpiteisiin Lapin Ympäristökeskuksessa eli reitti on merkitty maastoon Kiilopään tien ja Laanilan välillä ja huomioitu Saariselän kaavoituksessa.

Kuva oikealla:

Lapin kullan alkulähteitä kartoittamassa; Nulkkamukassa Ivalojoella 1986 paikannettiin ensimmäisen kultalöydön kohta syyskuussa 1869 tähän kallionkoloon. Tankavaaran Kultamuseo pystytti taustalla näkyvään männikköön Lihrin patsaan vuoden kuluttua kuvan otosta. Kuvassa oikealla prof. Herman Stigzelius, vasemmalla Seppo J. Partanen, kameran takana Kauko Launonen.

 

 

 

 

Tankavaarassa paljastettiin lokakuun alussa 2014 patsas Sauva-Aslak Peltovuoman kultalöydön 1935 muistoksi. Aslak näki paikan ensin unessa ja etsi sitä kauan kainalosauvojen avulla kulkien. Kuvassa oikealla kultamuseon asiamies Kauko Launonen ja vas. Seppo J. Partanen. Paikka sijaitsee noin puolen kilometrin päässä Tankavaaran pohjoisesta liittymästä koiliseen Lauttaojalla  sijaitsevan kaivospiirin etelälaidalla.

Luttojoki saa alkunsa Saariselän pohjoispuolelta Laanilasta ja joen läntisen haaran latvalta läheltä vedenjakajaa on löydetty Lapin kultahistorian suurin kultahippu. Paikka lienee kuvani takana näkyvä jääkenttä, joka on suurimman osan kesää täysin kuivana. Kevättulvat ja alueen rakentaminen ovat hävittäneet vanhojen kullankaivajien jäljet jokiuomasta, mutta aivan kivenheiton päässä on kultayhtiön Propektorin näyttävä kultakaivos 1900-luvun alsta. Selfiekuva on otettu lokakuussa 2015.


 

 

Kalifornian vanhoilla

kultamailla keväällä  2014

Lue tästä lisää

      

Helsingin Sanomat heinäkuussa 1991


  Menneisyyden jäljillä 2015

Raaseporin linna Snappetunassa perustettiin korkealle rantakalliolle meren ympäröimälle saarelle 1370. Se on historiansa aikana nähnyt ja kokenut monta vaihetta kuninkaallisesta loistosta rappioon. Sinne rakennettiin Suomen ensimmäinen matkailumaja 1893, nykyinen Linnavoudin tupa. Nyt linna on uudelleen nousemassa matkailumme ja historiamme keskeiseksi kohteeksi. Sen toiminnassa, kunnostuksesta ja restauroinnista vastaavat Metsähallitus, Museovirasto, Raasepori kilta ja yksityiset paikalliset yrittäjät.  Upea paikka, täynnä mielikuvitusta ruokkivia tarinoita; linnan rauniot, kahvila ja ravintola, lampaita, sikoja, kesäteatteri, retkeilymaja, Raasepori joki tallella entisestä merestä. Tämä kuva on heinäkuulta 2015, jolloin linnassa järjestettiin keskiaikatapahtuma. Alla kuva linnan raunioista Matkailijayhdistyksen vuosikirjassa 1890. Ennen restaurointia linnan sisällä ja vallihaudassa kasvoi suuria kuusia merkkinä siitä, että rappiota oli kestänyt yli 300 vuotta.

©2016 layout19 - suntuubi.com