Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tervetuloa kotisivuilleni

Seppo J. Partanen

Syksyn värit ovat parhaimmillaan silloin, kun on kaunis ja kuulakas aamu kuten näissä kolmessa kuvassa Espoonlahden rannoillta Kivenlahden ja Tyrskyvuoren maisemissa marras- ja joulukuussa 2017.


                

Olen kulkuri ja kullankaivaja, luonnon ihmeiden ihailija ja tutkija. Kultaa olen kaivanut kynällä, kameralla, silmillä ja korvilla. Uskon löytäneeni monta isomushippua, jotka mahtuisivat Lapin suurimpien hippujen luetteloon, tai onhan niitä siellä, ihmisiä ja nimiä.

Mielimaisemani on aikainen auringonnousu, haihtuvan sumun seasta nouseva päivä, talvinen metsä lumisateen jälkeen, lumihuurteiset puut, lumeen sisään latautunut kasvun voima.

Historia, menneisyyden jäljet ihmisessä ja maisemassa, on aina kiinnostanut minua. Niitä jälkiä löytyy yllättävän paljon; vanhoja polkuja ja kulkukeinoja, "pilkkoja" puissa tai kivikasoja, maatuneita pitkospuita, tulisijoja, kämppien ja turvekammien raunioita. Menneisyyden jäljet heijastuvat joka aamu kylpyhuoneen peilistäkin!
 
Esittelen näillä sivuilla elämääni, kokemuksiani ja kirjallista tuotantoani. Useiden vasemmalla olevien otsikoiden takana on erikseen avautuva ja aiheeseen liittyvä kuvagalleria, joka tulee näkyviin otsikkoa klikkaamalla. Napsauta avautuvaa gallerian otsikkoa!
 
Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle 1980 Korsajärven vedenjakajalla; 400 km ja vedenjakajan ylitys kuvassa 5 km, kesto 9 vuorokautta.

               

                           
 
                            Lue lisää Kultasoudusta klikkaamalla kuvaa.
 
Tyrskyvuori ja Espoonlahti jääpeitteessä 2017.
 
Yhteys:
seppojpartanen@gmail.com

    

                        


Kullankaivun koko kuva

Pyrkyripalsta - kullankaivajien hautausmaa Inarissa;jokainen viedään sinne toisen vuorolla 

 

Lapin kultaa 150 vuotta:

Juhlavuoden 2018 kalenteri

 

Kalenterin kansi

Lapin kullankaivun 150-vuotinen historia on mielenkiintoinen ja monivaiheinen tapahtumasarja, jonka loppua ei ole näkyvissä, vaikka sitä on monta kertaa ennusteltu. Uusi sukupolvi etsii kullan emäkalliota. Kultaa löytyy, mutta myös uudenlaisia vastuksia: yhteiskunnan rajoitukset ja kielteinen asenne sekä paperisodat ovat vastustajina peruskalliotakin lujempia.

Lapin Kullankaivajain liiton juhlavuoden kunniaksi julkaisema juhlakalenteri kertoo kuvin ja sanoin tarinoita unelmista, loppumattomasta uskosta parempaan huomiseen, onnen hetkistä, pettymyksistä, erikoisista ihmiskohtaloista ja aarteesta sateenkaaren alla.

Kalenteri sisältösuunnittelusta ja käsikirjoituksesta ovat vastanneet Aki Karvonen, Kai Rantanen ja Seppo J. Partanen, taitto ja viimeistely on ollut Anu Törmän ja Ilkka Ärrälän käsissä. Upea kuvitus on koottu monesta lähteestä: GTK:n Geokuvat ja kartat, Tankavaaran Kultamuseo, Ilkka Ärrälä, Arvo Tiera Ruonaniemi, Viljo Mäkipuro ja monet muut kultamaiden kuvaajat.

Kullankaivun juhlakalenterin 2018 hinta on á 15 euroa (+ lähetyskulut), Kalenteri ja Tytti Bräysyn suunnittelema ”Kultaa Lapista 1868 – 2018 rintamerkki” yhteishintaan 20 euroa (+ lähetyskulut). Kalenteri ilmestyy joulukuun alkupäivinä.

Tilaukset: sähköposti info@kullankaivajat.fi

https://www.kultahippu.fi/kultavuosi-2017-kayntiin/

Juhlakalenterin kesäkuu. Kalenteriin on merkitty muun muassa vuoden kullankaivutapahtumat


 

Linkkejä kultadokumentteihini

Kultariidat = linkki alustukseen LKL:n laivaseminaarissa

Alla linkejä, jossa on taustatietoa myös Lapin kullan kimallus elokuvaan:

Ivalojoen kultaryntäys 1870

Kultamaiden rännivahtina puoli vuosisataa   =linkki kuvagalleriaan

Linkki tv-ohjelmaan Sankareita, veijareita ja huijareita

Linkki elokuvaan "Emäkalliota etsimässä - Prospektorin tarina"

 Mooseksenuskoiset pois lukien...

Suomi otti ensiaskeleita itsenäisyyteen ja läntiseen maailmaan silloin, kun Lapin puroista löytyi kultaa 1860-luvun lopulla. Venäjä yritti painostaa Suomea antamaan kullanetsintäoikeuden hallitisijan kautta suuryhtiöille. Lait ja määräykset Lapin kultamaille tulivat 1870-luvun alussa Kalifornian Eldoradon kultakentiltä ja sieltä tuotiin myös tiedot ja taidot kullankaivamiseen. Jokaiselle hyvämaiselle miehelle Venäjän Keisarikunnassa ja Suomen Suurruhtinaanmaassa annettiin oikeus kullanetsintään Mooseksenuskoiset siitä kuitenkin pois lukien.

Yksi maailman suurimmista kultaryntäyksistä koettiin Kaliforniassa kaksi vuosikymmentä aikaisemmin 1849 - 1850. Kultaa kaivetaan edelleenkin, ja kultahistoria on upealla tavalla esillä kaikkialla. Tässä opaskartta Eldoradon kulta-alueen keskeiseltä paikalta Auburnin ulkoilu- ja luonnonsuojelualueelta. Runsaan 100 km matkalla tien numero 49 varrella on kymmenittäin kultahistoriallisia nähtävyyksiä ja kultaryntäyksen synnyttämiä aitoja Villin Lännen kaupunkeja.

Lisätietoja löytyy "Kullan kimallus" otsikon takaa tai www.kultahippu.fi nettisivustolta. Lue pieni kuvakertomus Kalifornian kultahistoriasta ja retkestä vanhoille lännen kultamaille tästä linkistä:  

Kalifornian kultaryntäys 1850


                                        Lyhyt, pitkä elämä      

        ​​​                                                 

 

 

 

 

 

 

 

  • Toimittaja Kymen Sanomissa ja Eteenpäin lehdessä 1961 – 1967
  • Muutaman kuukauden toimittajana Ruotuväki-lehdessä
  • Toimittaja, toimituspäällikkö yms. Suomen Matkailuliitossa 1967 - 1999
  • Projektipäällikkö Oy Editassa 1999 - 2002
  • Vapaana kirjailija ja kulkuri heinäkuun alusta 2002

 

Viimeisin kirja kullankaivusta 2014

   

    

   

 

 

 

 

 

 

    Lisätietoa:

    Kuvagalleria kultamuistoistani

    www.kultahippu.fi

 

Kirjallinen tuotanto

 

  • Kullankaivajan opas, Hipputeos 2014
  • Petsamo, siellä kuljimme kerran, Hipputeos 2010

  • Ivalojoki, kulkijan kultamaa, Hipputeos 2005

  • Sankareita, veijareita ja huijareita, Lapin kullan tarina, Edita 1999

  • Kultakuumeen kuvat, Tankavaaran Kultamuseo 1993

  • Saariselkä, Magneettimäestä matkailukaupungiksi, Suomen Matkailuliitto 1992

  • Kullan ja luonnon kutsu, Suomen Matkailuliitto 1990

  • Lapinmaan kuusi vuodenaikaan, Hannu Lukkarisen kuvitus, 1989

  • The Six Seasons of Lapland, Hannu Lukkarisen kuvitus, Business Books 

  • Kaunispää ja Saariselkä, Suomen Matkailuliitto 1984

  • Lapin kultamaat, Suomen Matkailuliitto 1983

  • Kultamuseo 10 vuotta, Tankavaaran Kultamuseo 1983 

  • Kultamaiden retkeilyopas, Matkailuliitto 1977

  • Lemmenjoen kultamaat, Suomen Matkailuliitto 1969                                                   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mukana näissä kirjoissa

 

 

 

 

 

 

Turvekammissa Utsjoen Vuogulissa rajamies Enska Jannulan kanssa joskus myöhäisyksyllä 1960-luvun lopulla.

 

 

 

  • Kullankaivajan opas, Raimo Niemelä, Seppo J. Partanen  2004 ja 2014  

  • Lomasuuntana Suomi, teimme Suomesta matkailumaan, Hipputeos 2010

  • Tunne maasi, Suomen matkailun kehitys ja kehittäjiä, Hipputeos 2009

  • Retkelle luontoon ja menneisyyteen, Hipputeos 2009

  • Suomen retkeilyopas, Antero Rautio ja Seppo J. Partanen, 2003 Edita  

  • Suomen Melontaopas, Antero Rautio ja Seppo J. Partanen   

  • Lemmenjoki, Suomen suurin kansallispuisto  

  • Autiotuvat, autiotupien historia, Jouni Laaksonen ja Seppo J. Partanen  

  • Soomes o niin, Suomen matkailu ja luonto, Viron kouluille 2001

  • Opas Lapin kultamaille, Kauko Launonen ja Seppo J. Partanen, Kultamuseo  

  • Pitkoksilta pikiteille, Lapin tiepiirin 75-vuotisjuhlakirja 2000 

  • Mobilian vuosikirja  2000, Kun Suomi etsi itseään viertoteiltä 

  • Suomen kivet, Marjatta Virkkunen, Markku Rask ja Seppo J. Partanen, useina painoksina, Edita 2002 

  • Morgamin pyrkyrit - Kullankaivajain liitto 1949 – 1999, Teuvo Lehtola ja Seppo J. Partanen

  • Kymmeniä matkailu- ja retkeilyoppaita Suomen Matkailuliitolle 1967 - 1999; Saariselkä - Kauanispää, Tunturivaeltajan opas, Melontareittiopas, Kilpisjärven opas, Suomen retkeilyopas, Pohjois-Suomen autiotuvat jne.

    Miessinmaan kuvernööri Heikki Pihajameän kämpän pihalta talvella 1984; jakamassa Yleiradion lahjoja palkitussa radiodokumentissa haastatelluille miehille, joista Heikin jutustelu talven yksinäisyydessä lienee ollut varsin vaikuttava!

     

  • Radiodokumentteja ja radio-ohjelmia Yleisradiolle 1970- ja 1980-luvuilla. Prix Italia palkinto vuonna 1983 Pertti Salomaan ja Martti Timosen kanssa tehdystä radiodokumentista Oikotie vai elämäntapa, henkilökuvia kullankaivajista. radiodokumentti taiteilija Andreas Alariestosta.    

  • Kirjoituksia aikakaus- ja sanomalehdissä matkailusta, retkeilystä, matkailun historiasta, Lapista, kullankaivusta ( mm. Retki, Erä, Hiidenkivi, Suomen Kuvalehti, Apu, Seura, Tuulilasi, Lapin Kansa, Latu ja Polku, Suomen Matkailu, Look at Finland, Iltalehti, Iltasanomat, Länsiväylä, Helsingin Sanomat, Lapin Kansa, Saariselän Sanomat, Levin Sanomat, Inarilainen)

  • Lapin kultahistorian asiantuntijana Åke Lindmanin elokuvan ja televisiosarjan ”Lapin kullan kimallus” tuotannossa ja käsikirjoituksen hiomisessa.

  • Kuva  Urho Kekkonen ja Viktor Koivula vaskaavat kultaa Ivalojoella 1977.

  • Matkailutoimittajien Kilta ry:n puheenjohtaja 1976 - 1978, Suomen Matkailuliiton, Kultamuseoyhdistyksen ja Lapin Kultala säätiön kultaiset ansiomerkit.

  • Lapin Kullankaivajain Liiton ja Matkailutoimittajien Killan kunniajäsen.

  • Yleisöluentoja, seminaarialustuksia ja juhlaesitelmiä Lapin kullasta, matkailun historiasta, tiedotus- ja julkaisutoiminnasta Lapin Yliopistossa, Museoviraston, Kultamuseon, Lapin Kullankaivajain Liiton, Suomen Geologisen Seuran ja Tielaitoksen seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa, Heurekassa, Siidassa, näyttelyiden avaustilaisuuksissa jne.

  • Aloitteita Lapin vanhojen kulkukeinojen ja historiallisten muistomerkkien inventoimisesta, entisöimisestä ja huomioimisesta kaavoituksessa. Aloite Ruijan polun merkitsemisestä maastoon Kiilopään tien ja Törmäsen välillä v. 2000 on johtanut toimenpiteisiin Lapin Ympäristökeskuksessa eli reitti on merkitty maastoon Kiilopään tien ja Laanilan välillä ja huomioitu Saariselän kaavoituksessa.

Kuva oikealla:

Lapin kullan alkulähteitä kartoittamassa; Nulkkamukassa Ivalojoella 1986 paikannettiin ensimmäisen kultalöydön kohta syyskuussa 1869 tähän kallionkoloon. Tankavaaran Kultamuseo pystytti taustalla näkyvään männikköön Lihrin patsaan vuoden kuluttua kuvan otosta. Kuvassa oikealla prof. Herman Stigzelius, vasemmalla Seppo J. Partanen, kameran takana Kauko Launonen.

 

 

 

 

Tankavaarassa paljastettiin lokakuun alussa 2014 patsas Sauva-Aslak Peltovuoman kultalöydön 1935 muistoksi. Aslak näki paikan ensin unessa ja etsi sitä kauan kainalosauvojen avulla kulkien. Kuvassa oikealla kultamuseon asiamies Kauko Launonen ja vas. Seppo J. Partanen. Paikka sijaitsee noin puolen kilometrin päässä Tankavaaran pohjoisesta liittymästä koiliseen Lauttaojalla  sijaitsevan kaivospiirin etelälaidalla.

Luttojoki saa alkunsa Saariselän eteläpuolelta Laanilasta ja joen läntisen haaran latvalta läheltä vedenjakajaa on löydetty Lapin kultahistorian suurin kultahippu. Paikka lienee kuvani takana näkyvä jääkenttä, joka on suurimman osan kesää täysin kuivana. Kevättulvat ja alueen rakentaminen ovat hävittäneet vanhojen kullankaivajien jäljet jokiuomasta, mutta aivan kivenheiton päässä on kultayhtiön Propektorin näyttävä kultakaivos 1900-luvun alsta. Selfiekuva on otettu lokakuussa 2015, jolloin tässä tehtiin Metsähallituksen Tapio Tynyksen kanssa filmiä alueen kultahistoriasta. Filmi valmistuu talvella 2017.


 

 

Kalifornian vanhoilla

kultamailla keväällä  2014

Lue tästä lisää

      

Helsingin Sanomat heinäkuussa 1991


  Menneisyyden jäljillä 2017:

Inariin Lapin ensimmäinen

matkailuhotelli 80 v sitten

Inarin Kultahovin paikalla avattiin pohjoisen Lapin ensimmäinen matkailuhotelli vuonna 1937, vuosi ennen Pallastunturin hotellia. Kummankin hotellin suunnittelussa olivat mukana arkkitehdit Meri ja Aulis E. Hämäläinen, Väinö Vähäkallio ja Alvar Aalto. Inarin matkailumajan rakensi Suomen Matkailijayhdistys ja se tuhoutui Lapin sodassa syksyllä 1944 Saksan armeijan vetäytyessä Lapista ja Petsamosta Pohjois-Norjaan.

Tärkeä rooli Inarin matkailun rakentamisessa oli SMY:n pääsihteeri Wolter Stenbäckillä, joka oli v 1934 ostanut itselleen Padarjärven rannalta Sotkaniemen tilan. Hän muutti sinne pysyvästi 1940 talvisodan tuhottua suurimman osan hänen elämäntyöstään. Stenbäck loi yhteistyössä valtiovallan kanssa vv. 1921-1940 Lapin ja koko Suomen matkailumajaverkoston, johon kuuluivat muun muassa Aulanko, Airisto, Koli, Suursaari, Tolvajärvi, Vaala, Pohjanhovi, Kilpisjärvi, Pallas, Hetta, Ivalon majat, Liinahamari, Kolttaköngäs ja muut Petsamon majat jne. Hän oli mukana perustamassa maamme kansallispuistoverkostoa, vei matkailumme maailmalle, kehitti opas- ja safaripalvelut, pakettimatkat, talvimatkailun, retkeilyreitit sekä paljon muita toimintoja, joille nykypäivän matkailun perustuu.

Tästä alkoi Lapin matkailun kehittäminen juhannuksen jälkeisellä viikolla 1921. Kirjailija Ernst Iso-Keisari Lampén ja pääsihteeri Wolter Stenbäck lepotauolla jossakin Sodankylän ja Ivalon välimailla matkallaan pohjoiseen ja Petsamoon
Stenbäckillä oli takanaan värikäs elämä ennen Matkailijayhdistykseen tuloaan. Opiskeluaikanaan Helsingissä hän oli mukana Venäjän sortovaltaa vastustavien aktivistien toiminnassa. Tästä syystä hänet vangittiin viikonloppumatkalla Pietariin 1907. Hän istui viisi kuukautta vankilassa ja tuomittiin kolmen vuoden karkotukseen Siperiaan. Sieltä hän pakeni Eurooppaan, hankki uuden ammatin ja elämän Tanskassa, Englannissa, Italiassa ja Ranskassa. Hän palasi 1918 brittiläisen vaimonsa kanssa itsenäiseen Suomeen ja valittiin SMY:n pääsihteeriksi vuoden 1921 alusta.

Uusi Inarin matkailumaja valmistui valtion rakentamana 1954 ja annettiin Matkailijayhdistyksen hoidettavaksi. Majan johtajaksi tuli seuraavalla vuosikymmenellä Maija Nikula. Hän lunasti hotellin itselleen Suomen Matkailuliiton lopetettua sen pitämisen 1986. Nyt hotellia pyörittävät lapset Kaisu ja Heikki Nikula. Heidän aikanaan Kultahovi on kokenut täydellisen uudistamisen ja laajentamiseen. Koko toimintaa pohjautuu perinteille, saamelaisuudelle, paikallisuudelle, aitoudelle: ” Aikomuksenamme on pysyä pienehkönä ja idyllisenä sen sijaan, että kasvaisimme suureksi ja mahtavaksi, vaikka kysyntä nyt näyttää olevan aika suurta”, määrittelee Kaisu Nikula Kultahovinsa tulevaisuutta.

Onnea 80. toimintavuottaan juhlivalle pohjoisen Lapin ensimmäiselle matkailuhotelille. Kultahovi on mainio esimerkki uudesta yrittäjäsukupolvesta, joka on kaikessa toiminnassaan sitoutunut oman kotiseutunsa historiaan.

                 

          Vuosisatainen ratsutie ja postipolku Inarista Utsjoelle oli käytössä pitkälle 1900-luvulla. Kuvassa kulkukeinon alkua Inarin hautausmaan lähettyvillä.

Tässä linkki  Inarin matkailun historiaan ja Wolter Stenbäckin elämäntyöhön:

http://seppoj.suntuubi.com/?cat=37

Alla vasemmalla Kultahovi uudistuneena ja oikealla  Kaisu, Heikki, Maija ja Reino Nikula, perinnehotellin kaksi sukupolvea.

 

 

 

 
 
©2017 Seppo Jn - suntuubi.com