Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

   Kolttaköngäs -

Lapin matkailun myyttinen alkukoti


           

Tästä Boris Glebbin kylästä ja kirkon vieressä näkyvästä pienestä "hotellista" alkoi Lapin matkailun kehitys 1920-luvun alussa. Valtio luovutti majan Matkailijayhdistykselle Petsamon tullessa Suomelle ja sen myötä ryhdyttiin kehittämään Petsamon ja koko Jäämeren tien matkailua. Suomen valtio tulkitsi omistavansa kaikki ne maat ja rakennukset, jotka olivat kuuluneet Venäjän valtiolle. Nykyisin kylästä on jäljellä vain korjattu kirkko suljetulla Venäjän rajavyöhykkeellä Paatsjoen länsirannalla.

                                                                                                                    

Vanhan  1800-luvun lopulla rakennetun Kolttakönkään matkailumajan laajennus valmistui 1934; suuri puinen hotelli, vanha maja sen osana takana vasemmalla ja Paatsjoen päällä ravintola. "Ei tule säilymään, pyhälle maalle rakensitte", ennusti eräs munkki ja tämä toteutui kirjaimellisesti. Yläkuvat SMY:n arkisto

                    

Puuhotelli paloi perustuksiaan myöten kesäkuussa 1937 ja siinä tuhoutui myös alkuperäinen rakennus. Tilalle tehtiin iso funkkishotelli Pohjanhovin, Aulangon ja Pallaksen tyyliin. Siitä paloi yläkerta valmistumisen jälkeen toukokuussa 1939. Kuva SMY:n arkisto.                                                     

                  

 

 

 

 

 

 

 

Norjalaiset tuhosivat hotellin pelätessään neuvostojoukkojen tunkeutuvan heidän puolelleen talvisodan vetäytymistaisteluissa joulukuussa 1939. Norjalaiset väittävät hävityksen tehdyn suomalaisten suostumuksella, sillä olivathan Petsamosta Ivaloon vetäytyvät suomalaiset tuhonneen sillat ja rakennukset vihollisen edestä. Sotahistoria ei ole löytänyt vahvistusta väitteille. Kuva Aulis Hämäläinen.                                                                              

 

 

               

Kolttaköngäs ja Boris Glebb oli juuri talvisodan alla saatu liitettyä Suomen tieverkkoon Paatsjoen yli rakennetulla sillalla, jonka norjalaiset myös tuhosivat. Hotelli ja silta rakennettiin uudelleen välittömästi talvisodan jälkeen ja saksalaisten valloitettua Norjan saatiin kauan kaivattu yhteys myös Kirkkoniemelle ja Norjan tieverkkoon. Kuva SMY:n arkisto.

                                                                                                        

Kolttakönkään silta ja tieyhteys Kirkkoniemelle muodostui tärkeäksi nikkelinkuljetusreitiksi jatkosodan aikana. Liinahamari oli altis pommituksille ja Saksaan kuljetettava nikkelin rahdattiin laivoihin Kirkkoniemellä tai Pohjanlahden satamissa. Rajavartiosto ja myöhemmin tulli sijoitettiin Kolttakönkäällä entiseen pappilaan. Hotelli ja kolttakylä tuhoutuivat Lapin sodan lopputaisteluissa. Venäjän rajavyöhykkeellä sijaitsevasta Kolttakönkäästä ja Boris Glebbistä on nykyisin jäljellä vain muistot, kirkko ja menneisyyttään itkevät pusikot. Kuva Tullimuseon arkisto.


Liinahamari, kovia kokenut Suomen henkireikä 

Petsamon tie Liinahamariin saakka valmistui lopullisesti 1931 ja seuraavana kesänä siellä avautui matkailuhotelli. Liinahamarista muodostui 1930-luvun lopulla ja välirauhan aikana Suomen ja osittain Ruotsinkin henkireikä maailmalle, sillä sen sataman kautta kulki valtava määrä tavaraa ja liikenne runsaan 500 km matkalla Liinahamarin ja Rovaniemen välillä oli vilkas. Petsamon nikkeli ja Liinahamarin satama nousivat maailmanpolitiikan polttopisteeseen jatkosodan aikana. Alla muutamia kuvia Liinahamarin hotellin vaiheista, joka muuten tänä päivänä on paikallaan ulkomaalaisilta sulojetulla alueella.

                                                                                                         

        

Liinahamarin hotelli Aarne Pietisen valokuvassa kesällä 1937. Ylhäällä rinteellä kesämajat ja rannassa valkoinen rakennus on tullin asuintalo. Edessä Purojärvestä laskeva puro, takana Veneniemi, johon valmistui tie vuosikymmenen lopulla.

Alla Andreas (Antti) Alarieston ottama valokuva Liinamarin hotellista ja satama-alueesta hieman aikaisemmalta ajalta kuin yläpuolella oleva värikuva. Paikka muuttui muutamassa vuodessa, rakennettiin täyteen taloja, varastoja, teitä, laitureita, öljysäiliöitä. Kuvat SMY:n arkisto. Taiteilija Alariesto työskenteli hotellin talonmiehenä, kuvasi paljon ja valmisti taidokkaita matkamuistoja.

                                                                                                      

                    

Kolmas kerros Liinahamarin hotellin valmistui juuri talvisodan syttyessä syksyllä 1939. Suomalaisten paetessaan tuhoama hotelli rakennettiin uudelleen välittömästi talvisodan päätyttyä ja siitä tuli yksi saksalaisten upseerien keskisistä majoituspaikoista, jossa oli suomalainen henkilökunta ja siellä majoittui myös muita, jotka olivat saaneet matkustuluvan Liinahamariin. 

                                                                                              

             

 

 

 

 

 

 

 

 

Liinahamarin hotellirakennus talvisodan jäljiltä kevällä 1940 ennen uudelleen rakentamista. Kuva Aulis Hämäläinen.

                                                                                              

              

 

 

 

 

 

 

 

Liinahamarin hotellin suomalainen henkilökunta ryhmäkuvassa kesällä 1930-luvun lopulla. Kuvan lienee ottanut Andreas Alariesto, joka istuu rappusilla toisessa rivissä alhaalta. Hänen vieressään vaimo Riikka. Kuva Kyllikki Suensaaren albumista/ Seppo J. Partasen kokoelmat.

 


 

Petsamon majaloita 1930-luvulla

Kartalla alleviivatuilla paikoilla sijaitsi Suomen Matkailijayhdistyksen majapaikka. Majala on vanha Lapissa ja Petsamossa käytetty nimitys matkailumajoille ja hotelleille.

                                                                                                                  

             

Lapin matkailun kehitys alkoi Petsamon tien ja sen varrelle pystytettyjen majaloiden rakentamisesta 1920-luvun alussa. Moni tienrakentajien majapaikka muutettiin kestikievariksi. Ensimmäisenä otettiin käyttöön nykyisellä Suomen ja Venäjän rajalla sijainnut Virtaniemen maja Inarijärven rannalla vuonna 1924. Samana vuonna avattiin myös Höyhenjärven majatalo, mutta sen korvasi v. 1926 Pitkäjärven majatalo, josta veneellä kuljettiin Salmijärvelle ja Kolttakönkäälle. Petsamon tie valmistui Trifonaan asti v. 1929 ja siitä edelleen Liinahamariin 1932.

                                                                                                             

               

Rovaniemeltä Liinahamariin matkalla oleva postiauto Virtaniemen majan pihalla kesällä  1939. Talvisodan tuhoaman majan paikalla oli välirauhan aikana kesäkahvila. Tällä paikalla on nykyinen Suomen ja Venäjän raja. Kuva SMY:n  arkisto.

                  

Yläluostarin maja 1930-luvulla oli erityisesti urheilukalastajien     suosiossa. Talvisodassa maja tuhoutui lopullisesti.Alakuva majan raunioista alkukesällä 1940 Aulis Hämäläinen.

                                                                                                           

                     

 

 

 

 

 

 

Yläluostarin matkailumaja tuli Suomen Matkailijayhdistyksen hoitoon 1928 ja se tuhottiin talvisodan vetäytymistaisteluissa. Trifona oli laivaliikenteen keskeinen satama ja siellä sijaitsi matkailumaja vv. 1929 – 1931, jonka jälkeen laiva- ja maantieliikenteen päätepisteeksi tuli Liinahamari. Kalastajasaarennon pohjoispäässä oli pieni ja kesäaikana toimiva matkailumaja vuodesta 1931 alkaen talvisotaan saakka, jonka rauhanteossa Suomi menetti koko Kalastajasaarennon.

                                                                                                                      

         

Yläluostarin kirkko, kylä, maantie ja taustalla Pelastusvuori 1930-luvun postikortissa. Tämä on yksi Petsamon merkittävimmistä ja kadonneista maisemista, kuuluisa muun muassa Pekka Vesaisen hävitysretkestä ja luostarin tuhoamisesta 1598 ja tastalla olevalle vuorelle pelastautuivat muutamat munkit. Uusi hirsistä rakennettu kirkko on valmistumassa ja sen kautta tämä kadonnut miljöö on heräämässä uuteen elämään.

                                                                                                         

               

Lohilinnan kalastusmaja kesällä 1939.

Petsamojoen rannalla Yläluostarin lähettyvillä sijainnut Lohilinnan kalastusmaja tuli SMY:n hoitoon 1935 Suomen Urheilukalastajien Liitolta. Maja vaurioitui talvisodassa, kunnostettiin ja se vuokrattiin kokonaan Luftwaffen käyttöön kuten Kolttakönkään hotellikin. 

                                                                                             

                        

Retkeilijöitä varten Matkailijayhdistys rakensi Nurmensättiin Petsomovuonon suun länsirannalle turvekammeja sekä julkaisi 1939 Örnulf Tigerstedtin laatiman vihkosen "Retkeilkää Jäämeren tuntureilla". Siinä kartoitetaan Liinahamarin ympäristön retkeilyreittejä, joista yksi ulottui Nurmensättiin saakka. Näille poluille ei ole päästetty kulkijoita viime vuosikymmeninä. Retkeilyreittien tekstit olen julkaissut "Petsamo, siellä kuljimme kerran"-kirjassa; ehkä vielä tulee aika, jolloin niillä on käyttöä.                                                        

                  

Salmijärven majatalo oli tärkeä välietappi sekä Liinahamarin että Kolttakönkään matkailijoille jo silloin, kun kuljettiin Paatsjokea veneillä tai polkuteitä jalkaisin. Tämä kuva on 1920-luvulta SMY:n arkistosta. Salmijärven kylä kasvoi ja vilkastui Petsamon Nikkelinkaivoksen myötä.

 

 


Petsamon ja Itä-Lapin kartta 1929

              

Tämä vanha Maanmittaulaitoksen karttaote kertoo hyvin kulku- ja liikenneyhteyksistä Lapista Kuolaan ja Petsamoon. Maantie korvasi vuosisataiset vesireitit Vienanmerelle ja Jäämerelle, Muurmannin lähes 1500 km rata valmistui ensimmäisen maailmansodan aikana ja jälkeen.


Petsamon kartat kuvat näyttely Rovaniemellä

Rovaniemen kaupunginkirjaston Lapponica-salissa on Petsamon karttoja esittelevä näyttely. 

Unelma Jäämerestä – Petsamo kartoissa -näyttely esittelee monipuolisen valikoiman Petsamon karttoja laadukkaina kopioina. Keskeisiä näkökulmia ovat rajat ja niiden muutokset, kartoitus, kulkuväylien historia ja kolttasaamelaiset alueen alkuperäisenä väestönä.

Ensimmäiset maininnat Petsamosta ja Suonikylästä löytyvät 1600-luvun kartoista. Unelma Jäämerestä on elänyt suomalaisten keskuudessa vuosisadat. Se tuli todeksi itsenäistyneelle Suomelle. Rajaviiva Neuvostoliiton kanssa vedettiin viivoittimella halki kylien ja erämaiden. Suomalaiset tutkivat ja kartoittivat Petsamoa 1920- ja 1930-luvuilla, sillä uusi alue haluttiin ottaa haltuun ja tehdä siitä kiinteä osa Suomea.  

Erkki Liljan Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolle lahjoittama kartta-aineisto on näyttelyn keskeinen osio. Karttoja ja muuta aineistoa on myös lukuisilta Petsamo- ja kartta-asiantuntijoilta, Maanmittauslaitokselta, Kansallisarkistosta, Mobilialta, Oulun maakunta-arkistosta, Lapin maakuntamuseosta, Suomen Kuvalehdeltä, Suomen maantieteelliseltä yhdistykseltä sekä kirjoista ja lehdistä. Vanhimmat esillä olevat kartat ovat Rovaniemen kaupunginkirjaston omista kokoelmista.  

Näyttely on Rovaniemellä 30.7. 2017 asti. Sen jälkeen se kiertää Lapin kirjastoissa. Tietoja löytyy Lapin Maakuntakirjaston nettisivuilta. Syksyllä 2017 Arktikumissa avautuu Lapin Maakuntamuseon kokoema Petsamo-näyttely. Kummassakin näyttelyssä on esillä myös Suomen Matkailijayhdistyksen ja Lapin matkailun alkuvuosien historiaa Seppo J. Partasen arkistosta.   

©2017 Seppo Jn - suntuubi.com