Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

 Pallas aloitti uuden aikakauden

Suomen matkailussa 1938     

                                                                                                                   

                                                                                                                

n hotelli ehti nähdä vain vajaat kaksi normaalia vuotta. Sitten syttyi talvisota, jolloin hotelli oli Lapin lääninhallituksen käytössä. Jatkosodassa siellä majailivat saksalaiset sotilaat, jotka räjäyttivät hotellin 26. lokakuuta 1944 silloin, kun suomalaiset valmistelivat hyökkäystä saksalaisia vastaan Muoniossa ja kaksi kaukopartiota marssi kymmenien kilometrien päässä pelastamaan hotellia.

n matkailuhotellin rakentaminen tiettömään erämaahan aloitti uuden aikakauden Suomen matkailun historiassa 1938. Siihen asti Suomea esiteltiin lähes yksinomaan kesämatkailumaana. Visio talvimatkailusta tuntureilla syntyi vuosikymmenen alussa, jolloin liikunta- ja urheilujärjestöt innostuivat viemään jäseniään pohjoisen tunturikyliin. Idea palveluiden rakentamisesta haettiin Sveitsin ja Itävallan Alpeilta sekä Ruotsin Åresta.

Pallaksella aloitettiin retkeily ja tunturihiihto, porosafarit, opastettut hiihto- ja laskettelukurssit, pakettimatkailu ja paljon muita matkailupalveluja, joiden varaan nykyiset suuret Lapin lokakeskuksen rakentuvat. Lasketteu aloitettiin Pallaksen rinteillä 1935 "luikerteluna" Taivaskerolla, jonne pystytettiin 50 punaista lippuseivästä. Luikertelu ja tunturihiihto muuttuivat lasketteluksi jatkosodan aikana; suomalaiset opettivat saksalaisia maastohiihdossa ja alppijääkärit antoivat oppia laskettelussa.

Ensimmäisenä Pallaksen Vatikuruun rakennettiin Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton Naisten maja loppuvuodesta 1934, hotellia ryhdyttiin pystyttämään pari vuotta myöhemmin. Kuva Aho&Soldan / SMY:n arkisto.

 
Hotellin rakentaminen aikakautensa taidoilla ja tekniikalla on matkailuhistoriamme ylväimpiä saavutuksia. eli vajaat seitsemän kiihkeän  dramaattista vuotta ja räjäytettiin lokakuun lopussa 1944 Lapin sodan viimeisten taistelujen aikana. Puoli vuosisataa myöhemmin Pallaksen visiot toteutuivat ja niistä on tullut Lapin nykymatkailun ja elinkeinojen perusta.

Matkailu ja luonnonsuojelu marssivat yhtä jalkaa ja samoilla saappailla Pallakselle, Petsamoon, Kilpisjärvelle, Saariselälle, Pyhätunturille, Kolille, Aulangolle ja monelle muulle kohteelle Suomessa. Ensimmäiset kansallispuistot perustettiin 1938 näyteikkunoiksi suomalaiseen maisemaan ja niihin rakennettiin matkailupalvelut yhteistyönä matkailun, luonnonsuojelun ja valtion kanssa. Metsätieteellinen tutkimuslaitos antoi Matkailijayhdistyksen käyttöön tukikohtiaan muun muassa Hetassa ja Pallasjärvellä, oli mukana maanteiden suunnittelussa ja rakentamisessa, vaellusreittien viitoituksessa, soravarojen kartoittamisessa, puiden kaatamisessa ja sahaamisessa a varten.

 

 n suunnittelijaa arkkitehdit Väinö Vähäkallio ja Meri Hämäläinen takanaan juuri valmistunut hotelli ja sauna maaliskuussa 1938. Kuva Aulis Hämäläinen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hotellin tiilet valmistettiin yläpuolella näkyvässä tiilitehtaassa n. 3 km rakennuspaikasta Kutunivan suuntaan Killinpoikainjärven lähellä. Kuva Aulis Hämäläinen.

 

 

 

Ammattimiehet palkattiin Pohjanmaalta, josta oli lähtöisin vastaava rakennusmestari Juho Toikkanen Rovaniemeltä. Kuvassa muurataan seinää omasta tehtaasta tuoduilla tilillä.

                           

Enimmillään toistasataa työmiestä rakensi hotellia asuen matalissa turvekotia, jotka lopulta pettyivät lumen alle ja sieltä johti lumitunneli rakennuspaikalle. Kotia käytettiin myöhemmin tilapäiseen majoitukseen ja siellä asuivat myös poromiehet, jotka kuljettivat matkailijoita.

 

 

                    

                       

Artekin ja Alvar Aallon tuotteita olivat n huonekalut. Tässä kuva hotellihuoneen sisustuksesta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

/datafiles/userfiles/Media/Kauneinta Lappia Pallas 1938.pdf

Lue yllä olevasta linkistä Pallaksen matkailuesite vuodelta 1938:

 

 

 

 

Pallas aloitti  tunturimatkailun

n matkailuhotellin avaaminen maaliskuun 1. päivänä 1938 aloitti uuden kehitysvaiheen matkailussa; talvi tuli keskeisesti mukaan, ryhdyttiin rakentamaan laskettelurinteitä, maastohiihtolatuja ja –reittejä, autiotupia, aloitettiin porosafarit, tunturihiihtokurssit, varusteiden ja välineiden kehittäminen. 1930-luvun alussa hiihto- ja urheilujärjestöt, Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto niistä aktiivisimpana, aloittivat lomatoiminnan Pallaksen lisäksi Kilpisjärvellä, Äkälompolossa ja Sirkassa, Ounasvaaralla jne. luoden perustaa muutokselle.

Matka Helsingistä lle kesti talvella 1938 yli 30 tuntia. Pikajuna lähti Helsingistä  klo 11,15, oli Tampereella 14,26 ja Haapamäellä 18,11. Siellä junaan liitettiin makuuvaunut. Ouluun saavuttiin  aamulla 6,30, Kemiin 9,11 ja Tornioon  10,19. Juna Kaulirantaan lähti 11,00 ja perillä oltiin 13,20. Kaulirannasta lähti postiauto 13,30 ja se saapui Muonioon 19,40. Sieltä matka jatkui autoilla Kutunivaan, josta loppumatka porokyydillä hotellille. Normaalilla tavalla hotelli ehti toimia vain kaksi talvea, kolmantena oltiin jo talvisodassa ja hotellia tarvittiin Lapin lääninhallituksen salaisena toimipaikkana, jonne se siirtyi pois Rovaniemen pommituksista.

n matkailuhotelli vuokrattiin lähes kokonaisuudessaan Saksan armeijan virkistyskäyttöön alkuvuodesta 1942. Asia kirjattiin Matkailijayhdistyksen johtokunnan pöytäkirjaan seuraavasti; ”8.12.1941 Hotellin majoitetaan saksalaisia sotilaita hyvää korvausta vastaan”. Saksalaiset upseerit ja sotilaat saivat viettää hotellissa kaksi lomaviikkoa, paikalla oli suomalainen henkilökunta ja joitakin suomalaisia majoittui  myös hotellissa.

Operaatio Nyrkki ei pelastanut Pallasta

n matkailuhotellin evakuointi aloitettiin  syyskuun loppupuolella 1944, vajaa kuukausi Suomen erillisrauhasta ja ensimmäisten sotatoimien alkaessa vetäytyvien saksalaisten kanssa.  Suuri  osa hotellin  irtaimistoa pelastettiin siirtämällä se Ruotsin Matkailijayhdistyksen toimipaikkoihin. Hotelli suljettiin 1. lokakuuta kello 10 ja hotelli kaikkine sivurakennuksineen tuhottiin lokakuun lopussa. Tuhon omaksi joutuivat myös Pallasjärven ja Ounastunturin Pyhäkeron majat. 

Suomalaiset yrittivät pelastaa Pallaksen rakennukset tuhotyöltä lähettämällä kaksi kaukopartiota suojelemaan sitä.  Lisäksi suunniteltiin laskuvarjojoukkueen lähettämistä, mutta siitä luovuttiin vaikeiden sääolosuhteiden takia. Lokakuun loppupäivät olivat lauhoja ja sumuisia, lunta oli vain muutama sentti.

Ensimmäiset käskyt n suojaamisesta lähtivät kenraali Ensio Siilasvuon johtamasta III armeijakunnan esikunnasta Oulusta  keskiviikkona 25. lokakuutta 1944 kello 14 Muoniota lähestyvälle 11 divisioonalle:  ”Suunniteltu sissiosasto n. 2 joukkuetta liikkeelle viimeistään 26.10. aamulla, jossa 28. aamusta alkaen yhdysmies luutnantti Nykäsen kaukopartiosta. Tehtävä: Nykäselle alustettuna estää kohteen tuhoaminen. 5 vrk muona, tunnussana Nyrkki”.

Käsky kaukopartioiden lähettämistä tuli Päämajasta Mikkelistä  25.10. 1944. Matkaan määrättiin luutnantti Heikki Nykäsen johtama Päämajan kaukopartio, joka lentokuljetuksena oli siirretty Oulujärveltä ensin Pellon Alposjärvelle ja sieltä kohti Pallasta Muonion Äkäsjärvelle, josta se teki muutaman päivän ajan tuhotöitä Muonio – Kittilä tiellä räjäyttäen  siltarumpuja vaikeuttaakseen saksalaisten vetäytymistä.  Joidenkin tietojen mukaan partio oli tarkoitus viedä lähemmäs Pallasta joko Jerisjärvelle tai Pallasjärvelle, mutta huono lentosää oli pakottanut laskeutumaan Äkäsjärvelle. Sieltä lähdettiin marssimaan Pallasta kohti torstai aamuna 26.10. Osastossa oli noin 20 miestä. Matkalla saatiin tietää hotellin hävittämisestä ja osasto jatkoi saksalaisten joukkojen etenemisen häirintää ja kotiutettiin kuten suurin osa suomalaisista sotilaista marraskuun alkupäivinä.

    Pallaksen alue oli tämän näköinen vuonna 1940. Jerisjärven luoteisnurkassa sijaitseva Kutuniva oli talvisin automatkan määränpää ja sieltä kuljettiin Sammaltunturin yli porokyydillä tai lumikiitäjällä. Aurattava talvitie saatiin valmiiksi vasta 1950-luvulla. a kutsuttiin Ylämajaksi ja Pallasjärven majaa Alamajaksi. Pohjana on Maanmittaushallituksen kartta 1940. 

Hotellin avajaiset lumimyrskyn jälkeen                      

 

                                

 

 

Suomen Matkailu-lehdessä 1938 julkaistun Pallaksen avajaisjutun alkua.Maaliskuun alussa pidetystä avajaisista lähetettiin suora radiojuttu, jota ei etsimisistä huolimatta ole yleisradion arkistosta löytynyt.

Suuri räjähdys 26.10.44 klo 12

Toinen kaukopartio sai käskyn lähteä lle saapuessaan Pellon ja Äkäslompolon suunnasta Liekopaloon Muonion eteläpuolelle 25.10. Saksalaisilla oli vahvat puolustusasemat Muonion itä- ja eteläpuolella suojaamassa suuren sotatarvikevaraston tyhjentämistä kirkonkylässä ja suomalaiset joukot aloittivat tutuksi tulleet koukkaukset metsien kautta vihollisen elustaan.

Luutnantti Reino Linnan johtama 11. divisioonan sissiosasto lähti koukkaavien osastojen mukana 26.10. koilliseen tavoitteena n pelastaminen. Nivunkijärvellä yövyttiin ja sieltä lähdettiin pohjoiseen a kohti tietämättä, että hotelli oli jo räjäytetty. Osaston eteneminen pysähtyi Kittilä-Muonio maantielle, joka oli niin täynnä saksalaisia kolonnia, ettei tien ylitykseen ollut mitään mahdollisuutta. 

Sissiosasto yöpyi metsässä maantien eteläpuolella aivan saksalaiset joukkojen läheisyydessä ja pujahti seuraavana päivänä tien yli Kutunivan kautta Pallasjärvelle, jossa yövyttiin polttamatta jääneessä ladossa. Aamulla 30. lokakuuta osasto lähti täyttämään saatua tehtävää kulkemalla tunturin yli Pallasjärveltä n kyteville raunioille.  

"- Pystyssä oli vain lautaparakin puolikas, josta toinen pää oli räjäytetty. Ehjässä päässä oli vielä kerrossänkyjä ja seiniin oli piirretty yöpyjien nimiä ja päivämääriä. Siinä keittelimme kahvit  raunioista otetuilla laudan kappaleilla. Koko kurun päällä oli sumukerros, ja sumun seasta kuului porokellojen kalkatus. Kohta joku kysyi, että onko siellä Suomen miehiä. Kaksi poromiestä tuli takkaporojen kanssa ja kertoivat, mitä oli tapahtunut; olivat olleet vähintään parin kilometrin päässä hotellista, kun se oli räjäytetty 26.10. kello 12",  kertoi rovaniemeläinen Lauri Jaatinen, joka toimi ryhmän apulaisjohtajana. Kysessä lienee ollut hotellin pohjoispuolella sijainnut Naisten maja. 

Hotelli on räjäytetty 4 päivää aikaisemmin silloin, kun sissiosasto kuuli ensi kerran tehtävästään. Osasto sai yhteyden komentopaikkaansa mukana olleella Kyynel-radiolla vasta pari päivää Pallakselle saapumisen jälkeen. Yhteyttä ei saatu myöskään Nykäseen ja Päämajan kaukopartioon, vaikka Jerisjärven ja Kutunivan tienoilla partiot olivat  melko lähellä toisiaan.

Pallaksen hotellin tuhoaminen liittyi Muonion taisteluihin suomalaisten ja saksalaisten välillä. Suurten sotatarvikevarastojen tyhjentäminen Muoniossa viivästytti saksalaisten vetäytymistä ja molemmat osapuolet tiesivät taistelujen alkavan. Yllä sotakuvien nettiarkistosta poimittua kaksi valokuvaa. Vasemmalla kenraali K.A. Heiskanen ja everstiluutnantti Viljo Laakso neuvottelevat Liekopalossa koukkaamisesta Muonioon 28.10.1944 eli silloin, kun hotelli räjäytettiin.

Oikealle kuva poltetusta Muoniosta 30.10. suomalaisten saavuttua sinne ja saksalaisten vetäydyttyä kohti Käsivartta. Savuavien raunioiden välissä suomalaisia odotti saksankielinen tervetuliaistoivotus "Tämä oli Muonio". Vain kirkko oli pystyssä. Kuvia Muonion taisteluista löytyy osoitteesta www.sa-kuva.fi.Kuvat ovat kaikkien katsottavissa ja niiden käyttö on vapaata. 

                                        

               

Suomalaiset joukot lähestyvät Muonion kirkonkylää 29.10.1944. Saksalaiset ovat viimeistelemässä varastojen tyhjentämistä ja siirtoa pohjoiseen Käsivarteen. Tulenjohtaja tähystää kiikarilla  saksalaisten asemia ja marssirivistöjä Pietarisenvaaran laella noin 10 km kirkonkylästä lounaaseen. SA-kuvan digiarkisto.

Päämajaan saatiin tieto n hävittämisestä 27.10. illalla. Se kirjattiin sotapäiväkirjaan seuraavasti: ”Kaukopartio ja 11 D:n sissiyritys n hotellin valtaamisesta ennen sen tuhoamista epäonnistui osastojen ennättämättä perille ennen vihollisen suorittamaa räjäytystä eilen noin kello 12.” .  , Kutunivan ja Pallasjärven kaikki rakennukset oli tuhottu silloin, kun Lapin sodan viimeinen suuri taistelu  Muoniossa oli alkamassa ja saksalaisten puolustuslinjoja ryhdyttiin purkamaan  Kittilän ja Tornionlaakson tien suunnilta. Suomalaisten siltojen ja siltarumpujen räjäyttäminen, miestappiot ja Muoniossa olevan suuren sotatarvikevaraston tyhjentäminen saivat saksalaiset tehostamaan kylien, talojen, teiden ja siltojen hävittämistä. Kerässiepin kylä oli yksi harvoja tuhomatta jäänyt vaikka jopa autiotuvat ja Pyhäkeron hiihtomaja Pallas - Hetta välillä poltettiin.

Viestintäyhteydet eivät Lapin sodassa olleet  tehokkaita, sillä lle lähetettiin useita osastoja ja partioita sissien avuksi  tai tarkistamaan, mitä siellä tapahtuu 28. – 30. lokakuuta eli juuri niinä päivinä, kun Muonion taistelun olivat kiivaimmillaan ja hotellin paikalla syvä kuoppa.

Vanhan n muistomerkki paljastettiin 1987 hotellin raunioilla, jotka oli peitetty Metsäntutkimuslaitoksen toimesta saman vuosikymmenen alussa. Muistomerkin suunnitteli arkkitehti Arto Alanko ja toteutti Suomen Matkailuliitto.

SMY:n 24 toimipaikasta tuhoutui tai jäi luovutetulle alueella 17 hotellia, majaa ja ravintolaa. Niiden vakuutusarvo oli 50,1 milj. mk, josta yhdistyksen vahinkojen osuus 35,4 milj. mk. Irtaimistosta saatiin pelastettua 4.5 miljoonan matkan edestä ja irtaimisto siirrettiin pääasiassa Aulangolle ja Ruotsiin.

                             

Vanhan n rauniot olivat 1950-luvun puolivälissä vielä hyvin näkyvissä, mutta sitten ne peitettiin maanhaltijan toimesta. Kuva on vuodelta -56 Suomen Matkailu-lehdessä.

                            

Arkkitehti Arto Alangon suunnittelema vanhan Pallaksen muistomerkki paljastettiin 1998 kansallispuiston ja hotellin 60-vuotisjuhlien yhteydessä, jolloin julkaistiin myös kirja Pallas & Ounas.

                             

Uusi rakennettiin noin 500 m vanhan hotelli paikasta suojaisemmalle alueelle. Hotellin hirret sahattiin Pallasjärvellä ja rakennus avatiin 10 vuotta vanhan hotellin avaamisesta eli v. 1948. Sinnekin oli alkuvuosina talvisin kuljettava poroilla tai lumikiitäjällä, sillä aurattava talvitie sinne saatiin vasta 1950-luvun puolivälissä. Kuvassa vanhan Pallaksen rauniot vasemmalla tien päässä ja uusi hirsihotelli oikealla. n kolmas tuleminen nähdään lähivuosina.

Uusi Pallas nousee tuhkasta

                      

Suomen Matkailu uutisoi Pallaksen ja Pohjanhovin rakennustöistä heinäkuussa  1946 näin

Sodan jälkeen rakennetun n matkailuhotellin omistaa nykyisin Lapland Hotels, Lapin ja koko Suomen suurin yksityinen hotelliketju. Se juhlistaa kuluvaa vuotta  Pallaksen avajaisten perusteella teemalla ”Yhtä juhlaa 75 vuotta”. Ketju syntyi Olostunturin matkailuhotellin omistajan Pertti Yliniemen ostettua Kilpisjärven, Hetan ja Pallaksen hotellit  Suomen matkailuliitolta vuosituhannen vaihteessa sekä myöhemmistä matkailukohteiden ostoista ja fuusioista Äkäslompolossa, Levillä, Saariselällä, Pyhätunturilla ja Rovaniemellä. Ketju kantaa oikeutetusti Lapin matkailuhistoriallista perinnettä hartioillaan. Pertti Yliniemen isä Arvo perusti 1960-lubun alussa Olostunturin hotellin sekä toimi edellisellä vuosikymmenellä Pallaksella hiihdonopettajana.

                                

Tässä kaksi Lapin matkailun legendaa Suomen Matkailu-lehden sivuilta vuonna 1954: ylimpänä Arvo Yliniemi, joka toimi hiihdonopettaja Pallaksella ja alempana Yrjö Metsälä, joka vaikuttin sodan jälkeen Kilpisjärvellä oppaana, yrittäjänä ja valokuvaajana.

                          

 

 

 

 

 

 

 Säveltäjä Usko Kemppi oli yksi Pallaksen vakituisia  kävijöitä ja hänen tuotantoaan on Pallaksen marssi.  Kuvassa hänen seurassaan ovat Riikka, Leena ja  Laura selin kameraan, kuva Seppo J.  

 

 

Näin laskettelijat kuljetettiin hiihtohissille hotellilta vielä 1975.

                            

Toimittaja Maija-Liisa Peltonen kirjoitti Helsingin Sanomisssa Pallaksesta Suomen Matkailuliiton 100-vuotisjuhlien aikoina 1987

Muonion kunta on käynnistänyt uuden rakennuskaavan suunnittelun n laajennusta ja rakentamista varten. Eduskunta hyväksyi keväällä 2010 Pallas-Yllästunturin kansallispuistolain muutoksen, joka sallii hotellin laajentamisen. Hotellin vuodepaikkamäärä on tällä hetkellä 130, mutta uuden lain mukaan paikkoja saa olla 320. Hotellin suunnittelu odottaa kaavoituksen valmistumista.

Sotapäiväkirja hotellin pelastusyrityksestä

Saksalaiset räjäyttivät n matkailuhotellin 26.11.1944 puolenpäivän aikaan. Taistelutilanne oli juuri kiristymässä suomalaisten joukkojen lähestyessä Muoniota sekä Tornionlaakson että Kittilän teitä pitkin. Päämajan määrämien kahden kaukopartion ja laskuvarjojääkäreiden pelastusyritykset epäonnistuvat ja myöhästyivät. Tilanne jatkui hyvin sekavana, vaikka Mikkelin Päämaja oli kirjannut tiedon hotellin hävittämisestä 27.11. Armeijakunnan sotapäiväkirjssa hotellia yritettiin pelastaa vielä 28.11. Alla ote III AK:n sotapäiväkirjasta, jossa on maininta hotellin pelastamisesta heti ensimmäisenä.

          

Teksti Seppo J. Partanen

Kuvat Suomen Matkailijayhdistyksen ja Aulis Hämäläisen arkistosta/ Seppo J. Partanen

Linkkejä:

Jakke Jähin ylläpitämillä Tynnyrisaari nettisivuilla on runsaasti kuvia ja tietoja Pallekselta sekä Muonion ja Jerisjärven alueelta. Tässä  linkki Pallaskuviin:

http://tynnyrisaari.kuvat.fi/kuvat/Pallas+mv/

 

©2017 Seppo Jn - suntuubi.com