Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Uusia Lappi-kirjoja:

 

Lämmöllä Andreaksen elämän lauluista

Andreas Alarieston elämästä, taiteesta ja lauluista on ilmestynyt uusi kirja. Se kertoo lämmöllä uusia, kipeitä ja vaiettuja asioita Andreaksen pitkästä elämästä sompiolaisesta orpopojasta maailmankuuluksi taiteilijaksi. Kirjan on tehnyt rovaniemeläinen opettaja, maisteri Marita Kilpimaa. Hän tutustui Andreaksen 1979, ja siitä alkoi elinikäinen ystävyys. Marita äänitti ja etsi arkistojen kätköistä toistasataa Andreaksen laulua, joista hän kirjan lisäksi teki tohtorinväitöskirjansa Lapin Yliopistolle maaliskuun lopussa 2017.

Andreas itse arvosti laulujaan enemmän kuin maalauksiaan ja ne olivat hänelle selviytymiskeino monista elämän kipeistä tapahtumista, ne olivat viihdettä ja terapiaa. Andreas lähti maailmalle 12-vuotiaana, ajautui Petsamon tietöihin, Muurmannin legioonaan, tuomittiin maanpetoksesta, palasi Petsamoon, joutui syyttömänä kuulusteluihin, oli talvi- ja jatkosodassa, haavoittui desanttihyökkäyksessä, rakensi itselleen kodin, joka jäi Lokan altaan alle, oli talonmiehenä Vuotson matkailumajalla, nousi kuuluisuuteen lähes 80 vuotiaana, palasi kotipitäjäänsä Sodankylään, halvaantui päivää ennen Alariesto Gallerian avaamista ja kuoli kolme vuotta myöhemmin marraskuussa 1989.

Elämän kevät kultainen nuoruus       

sinuva aina vain kaipailen

sinuva usein aatoksissain

vanhana vain muistelen,

vanhuus sinä hiivit kiljaa ain,

hiljaa saavuit kuina varjo vain.

"Omakohtaisista kipeistä kokemuksistaan kertovia lauluja Andreas ei laulanut julkisesti. Hän oli purkanut tunteitaan helpottaakseen oloaan ja lieventääkseen tuskaansa, ja sen jälkeen 'suruja ja murheita muistella ei'", päättelee Marita Kilpimaa kirjansa lopussa.

 ”Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt”-kirjan on julkaissut Lapin Yliopisto. Kirjassa on 222 sivua. Kirjan kannessa on yksi harvoista taiteilijan omista kuvista; maalaus 12-vuotiaan Andreaksen lähdöstä maailmalle hevosen vetämässä heinähäkissä. Isä ja ajomies ovat häkin päälle laitetuilla suksilla hevosen vetäessä kuormaa joen poikki.

Tietoa kirjasta ja sen saatavuudesta voi hakea tai kysellä Lapin Yliopistokustannuksesta.

 

Tarinoita Lapin kulkijoista, keinoista, kullasta

Erkki Liljan suurtyö Lapin reiteistä, polkuista, teistä ja niillä vuosisatoja kulkeneista ihmisistä ”Tuntureiden yli Jäämerelle” julkistettiin joulun alla 2016 Rovaniemellä. Yli 500 sivuinen kirja täydentää kolmisen vuotta sitten ilmestynyttä ”Jäämerenkäytävä” teosta ja yhdessä ne muodostavat arvokkaat lisän pohjoisen Suomen menneisyyden kartoitukseen.

Kirjailija teki elämäntyönsä Lapin tiepiirin suunnittelijana ja rakentajana sekä tieperinteen taltioijana. Tämä elämänkokemus näkyy kirjan sisällön tietorikkautena, sieltä löytyy myös hiljaista huumoria, herkkiä henkilökuvia kansanmiehistä presidentteihin, taustatietoa tiesuunnittelun ja rakentamisen kiemuroista, kriittisyyttä ja riitoja. Kaiken kaikkiaan teiden rakentaminen on ollut yksi keskeisimpiä tekijöitä Lapin kehittymiselle erämaasta nykyaikaiseksi yhteiskunnaksi ja kautta maailma tunnetuksi matkailumaakunnaksi.

Erkki Liljan (oikealla) uusi kirja julkistettiin Rovaniemellä 15.12.2016. Paikalla oli paljon kirjailijan ystäviä ja tukijoita vuosikymmenten varrella. Enontekiön Karesuvannossa ja Näkkälässä asuva Anna-Reetta Niemelä esitti isänsä Armaksen joiun vanhalle kotikylälle ja kapellimestari Olli Kannisto sovittamansa Erkki Liljan säveltämän ja sanoittaman laulun Sevettijärvelle. Erkin yksi monista työtehtävistä on ollut Sevettijärven tien suunnittelu ja rakentaminen.

Kirjan kokoamiseen liittyy paljon dramatiikkaa kuten kirjoittajan koko elämäntarinaan. Erkki joutui sairaalaan tutkittavaksi kompastuttuaan tietojenkeruumatkalla Helsingissä kesäkuussa 2013. Murtumia ei löytynyt, mutta keuhkoissa havaittiin epäilyttävä esiintymä, joka osoittautui keuhkosyöväksi. Tämän jälkeen alkoi tiivis tutkimusten, hoitojen ja sairaalakäyntien sarja, jonka aikana kirja oli saatava aikaan.

”Monta kertaa kävi mielessä jättää työ kesken, nyt olen 30 euroa / päivä köyhemåi, 30 kg kevyempi ja 30 astetta kumarampi, mutta kirja on valmis”, tilitti kirjailija työnsä viimeisiä vaiheita julkistamistilaisuudessa. Tuohon listaan saanee vielä lisätä "30 % onnellisempi".

Alussa tavoite oli saada aikaan noin 50 sivuinen esite Lapin ELY-keskuksen tarpeisiin. Työn edetessä tavoite nostettiin ensin sataan sivuun ja sitten 300-350 sivuiseksi kirjaksi. Lopputuloksena 512 sivua, satoja kuvia ja karttoja, uskomaton määrä tietoa. Aineistoa kertyi paljon enemmänkin, joten sisällön tiivistäminen ja karsiminen vaativat runsaasti lisätyötä.

”Tuntureiden yli Jäämerelle” on hyvin persoonallinen, tekijänsä näköinen kirja. Se on kaukana kuivasta vuosilukuhistoriasta, täynnä mehukkaita ja kaunokirjallisia kertomuksia ihmisten tekemistä matkoista, urotöistä, mokista ja virheistä, joiden vaikutus Lapin kehittymiseen on ollut mittava. Mukana ovat tietenkin presidentti Kekkosen Lapin matkat, joilla moni tieyhteys sai alkunsa. Tänä päivänä hyvin ajankohtainen aihe yhteys Jäämerelle on yksi kirjan keskeisimpiä lankoja, jonka vaiheista kirjaa antaa lisätietoja keskiajan lopulta alkaen.

150 vuotta jatkunut kullankaivu on sekin näyttävästi esillä teiden suunnittelua ja rakentamista vauhdittaneena tekijänä. Kultakuumeen puhjetessa 1860-luvun lopussa Inarin Lappi oli Suomessa ja maailmassa hyvin tuntematon ”Ultima Thule”, uloin Pohjola, jonne oli kuljettava veneellä, patikoiden, hiihtäen tai porokyydillä. Kirjassa on muun muassa Leif Rantalan tekemä käännös kapteeni Arthur Aspelinin ruotsiksi kirjoittamasta kertomuksesta kullanetsintämatkasta Tenolle ja Kietsimäjoelle 1910. Aspelin vaikutti myöhemmin paljon Lapin teiden rakentamiseen. Geologi Jorma Valkama kertoo kirjassa erikoisesta kultakivilöydöstä Kittilän Kiistalan tietyömaan kallioleikkauksessa keväällä 1986. Tämä löytö johti Suurkuusikon kultamalmin jäljille. Kullankaivu on tuttua myös Erkki Liljalle, sillä hän on ehtinyt sitäkin tehdä.

Uuden kirjan on kustantanut Rovaniemellä toimiva Väyläkirjat;  www.vaylakirjat.fi 

 

”Tuntureiden yli Jäämerelle” kirjaa voi tilata myös Hipputeoksen nettimyymälästä www.hipputeos.fi 32 euron hintaan. Tarjouksessa on myös Liljan aikaisempi kirja.

 

 

Kuva: Tie- ja rakennusmestarit vasemmalta Antti Katekeetta Utsjoki, Erkki Lilja Rovaniemi ja Kari Tammela Inari tutkivat painotuoretta kirjaa.


 

Laanila sai oman kirjansa

Oululaisen Lauri Skantsin kirja Laanilan menneisyydestä, kullasta ja kullankaivajista, sotamuistoista ja partisaanien tihutöistä on ilmestynyt uusittuna painoksena. Ensimmäinen painos kirjasta myytiin nopeasti loppuun. ”Kultaa, poroja ja partisaaneja Laanilassa – Pieni pala Lapin historiaa”-kirjassa on yli 250 sivua, runsaasti kuvia, karttoja, historiallisia dokumentteja ja kultalegendojen omakohtaisia muistelmia. Toisen painoksen on julkaissut Hipputeos. Kirja ilmestyi kesällä 2016.

Kirja käsittelee myös Vuotson ja Tankavaaran aluetta. Kuva oikealla miinaräjähdyksessä kuolleen Max Peroniuksen patsas Tankavaarassa. Hän oli myös Laanilan Kestikievarin isäntä kymmenkunta vuotta.

Lisätietoja täältä

Laanilan kirja Kultahipussa

 

 


Kadonnutta Saariselkää asiantuntemuksella

      

Kaksi Saariselän menneisyyden tukijaa ja tekijää ovat koonneet tietonsa yksiin kansiin. Tuloksena on ainutkertainen ja pesoonallisesti toteutettu kirja. Näin tekijät siitä sanovat: 

"Kirjamme ”Tietoa ja tarinaa Saariseliltä” tulee Saarijärven painosta 11.12.2015. Kirjan kustantaja on Docendo Oy Jyväskylä. Tmi Teerikirjat osallistuu kirjan myyntiin ja markkinointiin Lapin alueella sekä suoramyyntiin ”Lapin lukijoille”.  Kirjan sivukoko 148 x 210, 230 sivua, nelivärinen kovakantinen. Hinta 35 € lähetyskuluineen. Kirjan kannet liitetiedostona. Tekijät: Yrjö Teeriaho, Jorma Mattsson" 

Tilaukset: yrjo.teeriaho@karttoja.fi  p. 0400 319085, Tmi Teerikirjat ja kartat, Saharisentie 15 B4, 40270 Palokka


Kaskuja, Lapin sotaa ja Petsamon karttoja

Uusia Lappia käsitteleviä kirjoja on vuonna 2015 ilmestynyt runsaasti. Poimin niistä tähän kolme erilaista, mutta jokaiselle Lapin asukkaalle ja ystävälle sopivia siksi, että ne ovat erinomaisia lukukokemuksia, pohjoisen historiaa täydentäviä ja uusia asioita esille nostavia.

Lappia avautuu huumorilla

Osat 1 ja 2 

Vuonna 2012 julkaistu Lapin Kaskukirja I - Lappilaisen huumorin vuosikymmenet on saanut kolmen vuoden tauon jälkeen jatko-osan. Uutuuden nimi on Lapin Kaskukirja II - Yleisön pyynnöstä. Sen, kuten ykkösosankin, ovat toimittaneet rovaniemeläiset Mauno Kylli ja Markku Torkko. Mauno on VVO-Kotikeskuksen aluepäällikkö Rovaniemellä vuodesta 1990 alkaen. Markku on vapaa toimittaja. Hän toimi Lapin Kansan pääkirjoitustoimittajana ja päätoimittajan varamiehenä vuosina 1984-2010.

Tekijät jatkavat samalla linjalla kuin kolme vuotta sitten ilmestyneessä ykkösosassa; hersyvää ja moni-ilmeistä lappilaista kaskuperinnettä, jossa ilakoivat niin sanotut lapinhullut, pohjoisen legendat, herrat, jätkät, kalastajat metsästäjät ja - tietysti - etelän herroja hyväntahtoisesti juksaavat lapinmiehet.

Kaskujen kirjoittaminen ja julkaiseminen on todellinen taitolaji, sillä liian usein kasku kirjoitettuna kadottaa huumorinsa ja se toimii parhaiten kerrottuna. Tämän kirjan kirjoittajat ovat taitavasti tuoneet esille lappilaisen huumorin liittämällä sen ihmisiin, paikkoihin, historiaan, pohjoisen elämän suuriin ja pieniin tapahtumiin ja muutoksiin. He ovat saaneet  tekstin elämään ja toimimaan juuri niin kuin kasku toimii; kertojan äänellä ja painotuksilla. Näin toteutettuna kaskukirja saa myös uusia ulottuvuuksia tehokkaana Lapin historian lähteenä.

Koko: 200 x 240 mm, sivuja: 272, ISBN: 978-952-93-6183-0ulkoasu ja kuvitukset: Seven-1 / Anna Pakkanen, Muuta: 650 kaskua, 100 valokuvaa, 40 piirrosta. Kirjan hinta kaupoissa ja netissä on 33-45 euron paikkeilla.


Uusia näkökulmia Lapin sotaan 

Rovaniemeläisten Veikko Erkkilän ja Pekka Iivarin historiateos ”Jätetyt kodit, tuhotut sillat” sisältää runsaasti uusia  tulkintoja Lapin sodasta. Mitä löytyy Neuvostoliiton Suomeen kohdistamien miehitysuhkausten taustalta?  Stalin käytti Lapin sotaa Suomen poliittiseen taivuttamiseen. Olivatko laajat ja traumaattiset evakuointitoimet turhia.

Syksyn -44 sota  ajoi pohjoisen Suomen asukkaat kodeistaan, pakotti aseveljet toisiaan vastaan ja johti laajoihin tuhoihin. Sotaa käytiin Suomen maaperällä, mutta se kosketti myös Ruotsia, Saksaa, Norjaa ja Neuvostoliittoa. Kirja oikaisee tunnettuja Lapin sodan myyttejä. Esimerkiksi nämä käsitykset ovat virheellisiä: Evakot pakenivat saksalaisia, Ruotsi teki nopean päätöksen ottaa vastaan suomalaisia evakkoja, Ruotsin rooli sodassa oli seitinohut, Lapissa säästyi tuholta vain kaksi kylää, saksalaisen luutnantin rakastuminen pelasti Kuusamon kirkonkellot, Saksaan lähteneet suomalaisnaiset pakotettiin matkalle.

Tekijät ovat saaneet käyttöönsä laajaa arkistomateriaalia mm. Venäjältä, Norjasta, Saksan Freiburgin sota-arkistosta, Suomessa kansallisarkistosta, ulkoministeriöstä ja useista maakunta- ja erityisalojen arkistoista. Siviilien haastattelujen tukena kirjoittajilla on ollut valokuvia, kirjeitä ja henkilökohtaisia asiapapereita.

Veikko Erkkilä on toimittaja ja tietokirjailija, jonka edellinen vuonna 2011 ilmestynyt Viimeinen aamu käsitteli Suomen rajakyliin kohdistuneita partisaani-iskuja. Pekka Iivari on filosofian tohtori, tietokirjailija ja kansainvälisen turvallisuuden asiantuntija.

Kovakantisessa kirjassa  on 432 sivua, siihen sisältyy 24 sivua valokuvia, numero  ISBN 978-951-1-28762-9 ja hinta nettikaupoissa 27 – 35 euron välimailla.

Petsamon vanhat kartat

Petsamon merkitys Lapin kehitykselle on ollut hyvin keskeinen. Petsamon liittämisestä Suomeen on pian kulunut 100 vuotta ja sen menettämisestä yli 70 vuotta. Petsamo kylineen on vaipunut historian sumuverhon taakse ja muistot sieltä ovat lähes kadonneet siellä asuneiden ihmisten mukana.  Vasta Neuvostoliiton hajottua Petsamo on varovasti avattu  suomalaisille matkailijoille, mutta kaukana ovat vielä ne matkailumäärät, jotka Petsamo saavutti 1930-luvun lopulla.

Suomalaiset kartoittivat Petsamon tarkasti 1920- ja 1930-luvulla ja sieltä valmistui hyvin monipuoliset taloudelliset ja topografiset kartat. Sodan aikana alue kartoitettiin uudelleen saksalaisten toimesta ja suomalaisten tuella. Rauhanteossa 1944 - 1945 Neuvostoliitto otti Petsamon itselleen ja kaikki sieltä julkaistu ja painettu aineisto oli luovutettava pois. Karttojen julkaisemiseen erikoistunut kustannusliike Atlasart on tehnyt kulttuuriteon julkaisemalla vanhat Petsamo kartat  kirjasarjassaan ”Kielletyt kartat”. Tarkempia tietoja 2015 ilmestyneestä kirjasta löytyy kotisivuiltani kohdasta Muistojen Petsamo, tämän linkin takaa:

Petsamon vanhat kartat

©2017 layout19 - suntuubi.com