Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Pohjois-Lapin ensimmäinen matkailuhotelli

Inariin 1937

Sata vuotta sitten syntyi unelma Lapista matkailumaana. Petsamon tien varteen rakennettiin matkailumajoja ja kestikievareita. Majat valtio antoi Matkailijayhdistyksen hoidettavaksi, kestikievareiden pito huutokaupattiin yksityisille. Inarin Lapin kehitys polkaistiin samalla liikkeelle: Ivaloon avattiin matkailumajat 1924 ja 1931, Inari sai pohjoisen Lapin ensimmäisen matkailuhotellin 1937. Inarin Kultahovin 80-vuotisjuhla todistaa, että nyt tuo unelma on vihdoinkin toteutunut. Vision matkailusta tuntureiden maassa loi Carl Wolter Stenbäck. Historia on unohtanut lähes täysin hänen valtavan elämäntyönsä, johon oppi oli haettava Siperian vankiloista.

Vuosikymmenessä Matkailijayhdistys ja pääsihteeri Stenbäck oppi matkailumajojen hoitamisen perusasiat 1920-luvulla. Samalla luotiin yhteistyökuvio, jolla rakennettiin perustukset Lapin matkailun nousulle. Siinä toimivat Matkailijayhdistyksen lisäksi Metsätieteellinen tutkimuslaitos, Valtion Rautatiet, Rakennushallitus ja muut valtion laitokset lääninhallituksiin saakka. Tällä joukolla synnytettiin matkailun palveluverkosto, kansallis- ja luonnonpuistot, pakettimatkat, ohjelmapalvelut, matkailutoimistot ulkomaille ja muu markkinointi.

Lappi innostus valtasi suomalaiset 1930-luvun alussa. Urheilu- ja liikuntajärjestöt innostuivat hiihdosta, laskettelusta, retkeilystä, melonnasta, kalastuksesta, Lapista ja sen tuntureista. Tässä nousukiidossa Matkailijayhdistys otti 15 miljoonan markan obligaatiolainan v. 1935 ja valtio myönsi sille takuun. Nykyrahaksi muutettuna laina olisi noin 5,6 miljoonaa euroa.

Matkailijayhdistyksen henkilökunta yhdistyksen 50-vuotispäivänä 24.3.1937: eturivi vasemmalta Mia Ljung, Alma Mikkola, C.W. Stenbäck, Fanni Mikkola, Arvid Ohlsson, takarivi Reino Jalas, Esther Wrede, Irja Niirala, T.I. Sorjonen, Elma Niirala, Veikko Helenius, Eugenie Eklöf, Vappu Vuolijoki, Lauri Levämäki, Elvi Hallakari, Jorma Tolonen, Lempi Tainio, Stanley Winqvist, Aulis Hämäläinen, Tyyne Numminen ja Ilmari Hustich.

Nimettiin työvaliokunta, jonka koostumus kuvastaa hyvin tuon ajan yhteistyökuviota. Siinä olivat SMY:n puheenjohtaja ja VR:n pääjohtaja Jalmar Castren, varapuheenjohtaja ja Metlan ylijohtaja Olli Heikinheimo, arkkitehti Väinö Vähäkallio (Rakennushallituksen pääjohtaja vuodesta 1936) ja pääsihteeri C. Volter Stenbäck.

Matkailua tiettömään erämaahan

Rahaa käytettiin ensimmäisenä matkailumajojen rakentamiseen Inarin kirkonkylään, Enontekiöllä Kilpisjärvelle ja Ounastunturin Pyhäkerolle. Ne kaikki avattiin 80 vuotta sitten vuonna 1937. Suurin niistä oli Inarin maja, jota sanottiin Lapin ensimmäiseksi matkailuhotelliksi. Jokaisen kohteen rakentaminen oli hyvin erikoinen ja vaativa. Kilpisjärven maja pysytettiin ensin Karesuvantoon ja uitettiin sitten vastavirtaan jokea pitkin rakennuspaikalleen Saanatunturin juurelle yli 110 km matkan. Pyhäkeron maja sijaitsi tiettömällä ja korkealla tunturilla runsaan 10 km päässä Hetan kirkonkylästä.

Tie Ivalosta Inariin saatiin ensi kertaa aurattua talvella 1937, mutta sen ajaminen oli melkoinen seikkailu niin kesällä kuin talvellakin. Siitä kertoo tämä kuva, jossa Matkailijayhdistyksen herrat ovat ajaneet lumihankeen Inarin majan rakentamisen aikaan.

Yksinkertaista ei ollut Inarinkaan matkailumajan rakentaminen. Tie Ivalosta oli valmistunut vuosikymmen aikaisemmin, mutta vasta rakentamistalvena sen pystyttiin ensi kerran auraamaan eli oli käytettävissä myös talvisin. Tien kunto ei kuitenkaan kesälläkään ollut hääppöinen. Arkistossani on kuva Matkailijayhdistyksen mustasta henkilöautosta seisomassa perunapeltoa muistuttavan Inarin tien vieressä 1937 matkustajien ihmetellessä tien kuntoa. Kuvan takana on paljon puhuva käsin kirjoitettu teksti; ”Poistetaan käytöstä, antaa huonon kuvan maamme maanteistä”.

Tämä Fred Runebergin kuva Ivalo - Inari tiestä vuodelta 1935 poistettiin Matkailijayhdistyksen arkistosta merkinnällä "ei käytetä, antaa huonon kuvan Suomen maanteistä".

Rakentamisen taustalla oli Pallakselle suunniteltu Lapin ensimmäinen tunturihotelli, joka avattiin vuonna 1938. Suurimmat summat obligaatiolainasta käytettiin Pallaksen ja Pohjanhovin rakentamisen, Hämeenlinnan Aulangon, Petsamon Lohilinnan ja Kittilän Kukasjärven tilan ostamiseen, Suursaaren kasinon ja Tolvajärven majan rakentamiseen.

Inarin matkailumajan suunnittelusta kunnian on ottanut Väinö Vähäkallio. Hänellä oli oma arkkitehtitoimisto 1911-41, jonka lisäksi hän toimi Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa 1928-34 ja Rakennushallituksen johtajana 1936-43. Suurimman työn hotellin suunnittelussa lienee kuitenkin tehnyt Aulis Hämäläinen, joka oli Matkailijayhdistyksen arkkitehtinä 1934-45 työskenneltyään sitä ennen Vähäkallion toimistossa. Hänen vaimonsa arkkitehti Meri Hämäläinen oli mukana suunnittelussa. Hämäläisten kansanomaiseksi luonnehdittu kädenjälki näkyy myös Kilpisjärven, Tolvajärven ja Pyhäkeron majojen ilmeessä. Mukana oli myös Alvar Aalto Artekin huonekalujen kautta. 

Inarin uusi matkailumaja valmistui vanhalle perustukselle kesäkuussa 1956. Seuraavana vuonna Majalaa laajennettiin ja toiminta jatkui valtion kiinteistössä ja Suomen Matkailuliiton hoitamana kolmisenkymmentä vuotta. Talvella 1966 Inarin  Maja sai uuden johtajan Maija Hertzbergin, joka tuotiin paikalla Kilpisjärven matkailumajalta. Maija muutti pian sukunimensä Nikulaksi ja sopeutui muutenkin mainiosti inarilaiseen kulttuuriin ja perinteeseen. Näin oli luotu pohja Inarin matkailumajan uudelle tulemiselle tuskien kautta.

Inarin uusi matkailumaja rakennettiin saksalaisten marraskuussa 1944 tuhoaman majan perustuksille ja avattiin kesäkuussa 1956. Uusi aika alkoi 1986, jolloin Matkailuliitto luopui hoidosta ja tovin mietittyään Maija Nikula lunasti sen valtiolta.

Paikallisuus on arvo

Matkailuliitto ilmoitti sulkevansa Inarin matkailumajan syksyllä 1986 ja myyvänsä kaiken irtaimen omaisuuden huutokaupalla. Maija soitti minulle sylttytehtaaseen ja kysyi, mitä tehdään kullankaivajien tauluille. Olin urakoinut ne vanhaan baariin yhdessä Heikki Kokon, Nipa Raumalan, Yrjö Korhosen, Kauko Launosen ja jonkun muunkin kullankaivajan kanssa. Isokyröläinen valokuvaaja K.J. Mielty oli paikalla ja lahjoitti valokuvien päälle maalaamansa taulut Kullankaivajain liiton kautta Inarin Majalle syksyllä 1979.

Sovittiin, etteivät ne taulut kuulu Matkailuliitolle eivätkä huutokauppaan vaan Inarin Majalan uudelle pitäjälle, oli se kuka tahansa.

Olen suunnattoman iloinen tästä tilaisuudesta ja sen kautta Inarin matkailun nykytilasta. Matkailu on löytänyt 100 vuoden etsimisen jälkeen oikean muotonsa ja rakenteensa monien vaiheiden ja sukupolvien kautta. Oli hyvin tuskallista nähdä ja kokea kunniakkaan työn tehneen Matkailijayhdistyksen kuolinkamppailu viime vuosituhannen lopulla. Liitto oli jäänyt oman menneisyytensä vangiksi, mutta tämä prosessi oli välttämätön murros uudelle kehitykselle.

Matkailuliiton valta-aseman murruttua ja yksityisen yrittäjyyden ajauduttua vaikeuksiin oli lähellä, etteivät Lapin yritykset ajautuneet sijoituskeinottelijoiden käsiin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Nyt kehitys on kulkenut oikeaan suuntaan. Matkailuyritykset ovat nyt pääasiassa inarilaisten ja lappilaisten omissa käsissä, jolloin käytännön toiminnassa korostuu paikallisuus, omaleimaisuus, historia ja menneisyys, luonto ja sen säästäminen.

Kiitos Kaisu, Heikki, Maija ja Reino. Te olette elämäntyönne kautta toteuttaneet sen haaveen, jonka Stenbäck synnytti. Se on luontevaa sitoutumista paikalliseen elämään, kulttuuriin, historiaan.

 

Inarin Kultahovi on viime vuosina laajentunut ja uudistunut sisältä ja ulkoa. Kaisu ja Heikki Nikula ovat ottaneet keskeiseksi kehittämispohjaksi perinteet, saamelaisuuen ja paikallisuuden. Se näkyy sisutuksessa, huonekaluissa, ruuassa ja kaikessa palvelussa. Kaisun ja Heikin kirja "Makuja Inarin luonnosta" sisältää ruokaohjeiden lisäksi paljon hotellin historiaa. Kuvateos ilmestyi Docendo kustamon kautta 2018 ja teksti on myös englanniksi.

 

 

 

 

Juttuja radiossa ja lehdissä:                                 

http://areena.yle.fi/1-4169032

http://arenan.yle.fi/1-4163594

https://inarinyt.com/2017/06/19/kappale-lappilaista-matkailuhisto/

 

©2019 layout19 - suntuubi.com