Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Matkailijayhdistyksen vanhoja julkaisuja netissä

Haluatko löytää kauan sitten kadonneen Suomen ja omat juuresi. Suomen Matkailijayhdistys aloitti maan matkailun kehittämisen vuonna 1887. ”Tuoleissa pitää olla niin monta jalkaa, että ne pysyvät tukematta pystyssä”, valistettiin kestikievareita ja kapakoita. Matkailu oli oiva työrukkanen itsenäisen Suomen rakentamiseksi ja sen vahvistamiseksi. Nyt nuo valistuksen vanhat työvälineet – lehdet, kirjat ja aikataulut – avaavat ikkunan menneisyyteen.

Kansallisarkiston kaikille avoinna olevilta nettisivuilta löytyy runsaasti digitoituja Suomen Matkailijayhdistyksen ja myöhemmän Matkailuliiton vanhoja julkaisuja.  Mielenkiintoisia artikkeleita ja kuvia on muun muassa Matkailijayhdistyksen vuosikirjoissa, joita on digitoitu vuosien 1887 – 1929 väliltä kaikkiaan 32 nidettä.  Välillä yhdistys julkaisi Matkailulehteä vuosikirjan asemasta ja digitoituina löytyvät lehden numerot vuosilta 1912 – 1921.

Monelle kotiseutunsa historiasta kiinnostuneelle ja sukututkijalle saattaa olla hyötyä
vanhojen kulkuneuvojen aikataulujen tutkimisesta. Kansallisarkistosta löytyvät ”Turistin” näköispainokset alkuvuosikymmenilta eli vuosilta 1891 – 1929. Kirjahan ilmestyi vuoteen 2011 ”Suomen Kulkuneuvot” nimisenä 3-5 kertaa vuodessa. 

Turisti lienee vanhimpia maassamme ilmestyneitä kirjoja, joka lopulta hukkui uuden tekniikan tuomaan ja luomaan bittiavaruuteen. Viimeinen painettu aikataulukirja ilmestyi loppuvuodesta 2010 ja sitä ennen olivat kadonneet monet muut matkaoppaat, hakemistot ja retkeilykirjat, joita Matkailuliitoksi muuttunut Matkailijayhdistys ehti julkaista ennen toimintansa lopettamista.

Löydät kaikki Matkailulehdessä ilmestyneet jutut alueittain ja aihepiireittäin jaoteltuina alla olevasta linkistä:

Matkailulehden juttuhakemisto 1912 - 1921 

Alla linkki Kansallisarkiston digitoimiin vanhoihin julkaisuihin:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search  hakusanoilla Matkailulehti, Turisti tai Suomen Matkailijayhdistys.

*******

Kuolajärvi ja Sallatunturi

Kuolajärven kirkonkylä - vanhan Sallan pitäjän keskus - on yksi historiaan kadonneista matkailukohteistamme. Siellä ovat retkeilyn, tunturihiihdon ja laskettelun sekä monen muun harrastuksen juuret 1920- ja 1930-luvuilla. Kuolanjärven kirkonkylä on nykyisin itärajan takana ja vain ruohottuneet tiet, talojen rauniot, hautausmaat ja Sallatunturi ovat kertomassa menneistä vuosikymmenistä. Miten vanha Salla esitteli matkailuaan, lue linkistä alla vanha matkaopas.

Vanhan Sallan matkailuesite vuodelta 1931

 

 

*********

Näin alkoi Lapin matkailu

Petsamon tieltä 1922

Ivalon majatalo ja lossiranta 1924, kuva Väinö Tanner

Matkailusta on kasvanut Lapin keskeinen elinkeino ja sille ennustetaan ruusuista tulevaisuutta. Miten matkailu sai alkunsa noin 100 vuotta sitten. Yhden vastauksen siihen antaa maantieteilijä Väinö Tanner (1881 – 1948) SMY:n vuosikirjassa 1925 julkaistussa artikkelissa ”Matkailijayhdistyksen uudet majat Inarissa ja Patsjoen laaksossa”.

Kahdessa vuodessa matkailupalvelut olivat parantuneet täydellisesti v. 1924.

- ”Nyt meidän on annettava vilpitön tunnustukemme Matkailijayhdistykselle siitä, että saatuaan vallitsevista epäkohdista vihiä, se heti rohkeasti valtasi markkinat itselleen ja poisti puutteellisuudet. Sillä yhdistys on loistavalla tavalla kädenkäänteessä myös Patsjoen laaksossa toteuttanut ohjelmaansa, nimittäin järjestänyt olot matkailureitin varrella sellaiseksi, että jokainen voi häiritsemättä nauttia luonnon ja paikkakuntien erikoisuuksista”, kirjoittaa Tanner.

Kahta vuotta aikaisemmin 1922 Tanner oli matkustanut kansainvälisten vieraittensa kanssa samalla reitillä ja vienyt vieraansa Kolttakönkään pieneen hotelliin.  Heidän tarkoituksensa oli yöpyä ja syödä päivällistä tässä majapaikassa, jonka valtio oli luovuttanut Matkailijayhdistykselle Petsamon matkailun kehittämisen pesämunaksi. Yhdistyksellä ei tuolloin ollut kokemusta majatalojen pidosta, joten se antoi hotellin hoidon liikemies Eero Lampiolle. Tanner haukkuu jutussa majan palvelut pataluhaksi. Ruoka jäi saamatta ja seurue yöpyi mieluummin teltoissa kuin epäsiisteissä hotellin huoneissa.

Tanner lienee ilmoittanut huonosta palvelusta välittömästi yhdistyksen tuoreelle pääsihteeri Wolter Stenbäckille, joka ryhtyi heti tarmokkaisiin toimiin palvelujen kehittämiseksi ja ammattitaitoisen henkilökunnan kouluttamiseksi. Samalla hän tuli luoneeksi vision Lapista matkailumaana ja tämän vision hän myös toteutti olleessaan yhdistyksen palveluksessa 1921-1944.

- ”Suuressa kiitollisuudenvelassa olemme kaikille niille henkilöille, jotka uhrautuvaisina ovat antautuneet Matkailijayhdistyksen palvelukseen hoitamaan uusia matkailumajoja ja perustamaan niille jo alusta asti hyvän maineen: rouville Eronen Ivalossa, Höglund Virtaniemellä ja Malmberg Könkäällä, sekä ennen kaikkia neiti Heiskaselle, joka ypö yksin vaivoja ja vaikeuksia kammoamatta on luonut kappaleen kulttuuria kauas erämaahan”, vakuuttaa Tanner juttunsa lopussa.

      

Kolttakönkään kylä Paatsjoen länsirannalla tuli Suomelle Petsamon mukana vuoden 1921 alusta. Alla kuva Boris Glebin kolttakylästä, kirkoista ja pienestä "hotellista" sellaisena, kuin se oli siirtymähetkellä. Ylhäällä kuva vuosikymmen myöhemmin, kun hotellia laajennettiin suurella puurakennuksella. Tänä päivänä tästä miljööstä ja Lapin matkailun alkukodista on jäljellä vain kunnostettu kirkko Venäjän rajavyöhykkeellä.

                     Lue koko Väinö Tannerin juttu PDF:nä klikkaamalla kuvaa yllä.

Suomen Matkailijayhdistyksen vuosikirjat 1887 - 1929 löytyvät digitoituina Kansalliskirjastosta:

SMY:n digitoidut vuosikirjat 1887 - 1929

 

***********

 

Lapin matkailun sata vuotta

Lapin matkailun kehitys alkoi 100 vuotta sitten maantien valmistuessa Rovaniemeltä Ivalon kautta Petsamoon. Toki matkailua oli aikaisemminkin, mutta vuosisatoja Ultima Thule, uloin Pohjola, oli maailman matkakirjailijoiden ja uskalikkojen seikkailujen kohde siinä missä muut maailman äärilaidat.

Aavasaksan Keisarinmaja on Lapin vanhin matkailurakennus. Se valmistui vuonna 1882 arkkitehti Hugo E. Saurénin suunnittelemana. Maja on nykyisin museona Metsähallituksen Kruunupuistossa ja avoinna  kesäisin. Aavasaksa oli matkailumme pohjoisin piste lähes kaikille Lapin matkailijoille siihen asti, kun tiet pohjoiseen ja Petsamoon valmistuivat 1920-luvulla.

97 vuotta sitten juhannuksen jälkeisellä viikolla 1921 kaksi autoseuruetta matkasi Rovaniemeltä Jäämeren rannalle Petsamoon. Toisen seurueen tehtävänä oli suunnitella reitille rautatietä. Toinen puolestaan aloitti Lapin matkailun kehittämiseen ja se näyttää nyt toteutuvan. Tässä kuva siitä seurueesta jossakin Vuotson ja Ivalon välimailla 26.6. Matkakirjailija, lehtori Ernst Lampén vierellään Matkailijayhdistyksen pääsihteeri Wolter Stenbäck, josta tuli Lapin ja koko Suomen matkailun isä. Tästä alkoi Lapin ja koko Suomen matkailun rakentaminen.

Nytkö se toinenkin tehtävä toteutuu, Jäämeren rata?

 

Ylhäällä vasemmalla Suomen matkailukartta vuosina 1888-1890 ilmestyneessä August Ramsayn kirjasta "Matkasuuntia Suomessa". Kartan numerot ovat kirjan sisällön osia. Kirja ilmestyi myöhemmin useina painoksina nimellä Suomi - matkaopas. Oikealla 1960 ilmestyneen Lapin oppaan kansi.

August Ramsayn ”Matkasuuntia Suomessa”-kirja kuvaa 1880-luvun Lappia näin:

  • Lapinmaata sanotaan kauniiksi. Ja totta se onkin, että siellä on mitä viehättävimpiä seutuja - varsinkin virtain laaksoissa, joista Ivalojoen ja Tenojoen ovat erittäin huomattavat. Niissä pitäisi jokaisen lapinkävijän käydä. Ylipäänsä on kuitenkin Lapin maisemassa jotakin köyhää ja yksitoikkoista. Mutta samalla on se omituisen, sanomattoman viehättävää, johon on syynä tuo valtava jylhyys, tuo syvä hiljaisuus, ihmeellinen, uneksiva, milteipä kirkastettu luonto valoisina kesäöinä...
  • Harvat matkailijat ovat kuitenkin Lapin tien löytäneet ja niinpä se onkin, että älköön kukaan muu kuin se, joka on tottunut vaivoihin ja vastuksiin, sinne lähtekö…Peninkulmittain autioita, kurjia maita on kurjien talojen välissä. Usein on täytymys asua paljaan taivaan alla – sillä, jolla on teltti muassaan varmaankin mieluummin oleskelee siinä kuin ahtaissa, siivottomissa, ihmisillä täytetyissä lappalaiskodissa…

Tästä on edetty monta sukupolvea uudelle vuosituhannelle, jolloin matkailusta on tullut Lapin keskeinen elinkeino. Matkailu on 100 vuodessa muuttanut Lappia enemmän kuin mitään muuta maakuntaa Suomessa.

Sadan vuoden työ Lapin muuttamiseksi matkailumaakunnaksi näyttää vihdoinkin tuottavan tulosta. Talvisesongin 2018 odotetaan ylittävän kaikkien aikojen ennätyksen, ja se on paljon. On pantava paremmaksi kaksi hyvää vuotta. Matkailu toi Lappiin 2016 noin miljardi euroa, työllisti noin 5000 henkilötyövuotta ja keräsi 2,6 miljoonaa yöpymistä rekisteröidyissä majapaikoissa, toisen mokoman muissa. Noissa luvuissa ei ole kaikki, sillä matkailun välilliset vaikutukset miltei tuplaavat tuotot ja lukemat.

Näyttää siltä, että Lappi on nyt ylittänyt yhden ratkaisevan kynnyksen eli maailmanlaajuisen kansainvälistymisen, josta merkkinä ovat vaikkapa lisääntyneet suorat lennot. Se on tasoittamassa menneiden vuosikymenien suurimmat sudenkuopat eli suhdannevaihtelut.

         Kilpisjärvi on ollut matkailukohteena paljon ennen nykymuotoisen matkailun ja maantien tuloa sinne. Ikivanha kulkureitti Jäämeren rannan kala-apajille oli käytössä vuosisatoja ja tullikin tuli Kilpisjärvelle parikymmentä vuotta ennen tieyhteyksiä v. 1916. Kuvassa kolmen valtakunnan päämiehet aviopuolisoineen kohtasivat valtakuntien rajapyykillä syyskuun alussa 1993 ja avasivat noin 800 km mittaisen Kalottireitin, joka vie retkeilijät Norjan, Ruotsin ja Suomen tuntureille. Lue Kilpisjärven mielenkiintoisesta historiasta enemmän kohdasta "Kilpisjärvi".

Wolter Stenbäck rakensi parissakymmenessä vuodessa perustan Lapin ja koko Suomen matkailun kehitykselle 1921 - 1940. Sitten hän vetäytyi tiettömälle Sotkajärven erämaatilalle Inarin Paadarin rannalle. Tämä kuva on marraskuun lopulta 1940; pororaito lähdössä Sotkaniemestä  Lusmaniemen kautta kirkonkylään, viimeisenä Wolter. Kuva Stenbäckin kuva-albumi/ Kalle Metsola.


Lue Risto Pyykön juttu Stenbäckin vaiherikkaasta elämästä Siperian vankileireiltä Suomen itsenäisyyden rakentajaksi.    >>>>>>>>>>

klikkaa alla olevaa tekstiä

Lapin Kansan juttu Stenbäckistä 10.6.2017

 

Yrjö Soinin juttu sodan tuhoista Suomen Matkailu 3-4/1944 lehdessä:

Sodan tuhot Lapin matkailumajoilla  

 

 

Maanteiden matkailutiedot 1939

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yksi monista SMY:n mittavista matkailutöistä oli  vuosina 1938-39 tehty maanteittemme matkailutiedon kerääminen ja julkaiseminen yksittäisinä reittiselosteina. Tiedot kerättiin ajamalla kaikki maantiet läpi. 

Automatkailja sai kartan perusteella suunnitella automatkansa ja ostaa itselleen nipun tielehtiä oppaakseen. Tässä ote tielehtikartan Pohjois-Suomen osuudesta. Tielehdet julkaistiin eri kielisinä.

Työ saattiin valmiiksi syyskesällä 1939 ja ne jäivät pahvilaatikoissa SMY:n varastoon sotien takia. 1980-luvulla suuri osa tielehdistä tuhoutui, kun Helsingin Heimolan talon kellarivarastossa tapahtui vesivahinko. 

Tielehdistä saatiin koottua yksi täydellinen sarja sekä melkoinen määrä yksittäisiä ja erikielisiä tielehtiä. Ne luovutettiin Auto- ja liikennemuseo Mobiliaan.

Vielä 1990-luvun alussa Matkailuliitto julkaisi Suomen tieopas-nimistä kirjaa, jonka sisältö koottiin ajamalla autolla kaikki Suomen kanta- ja valtatiet sekä poimittiin talteen tien varrella olevat nähtävyydet, tienviitat ja paljon muuta automatkailijalle tarpeellista tietoutta.

Matkailu oli itsenäisyyden työkalu 

                              

Matkailu on ollut Suomen itsenäisyyden työrukkanen autonomian aikana ja sen jälkeen matkailulla on vahvistettu suomikuvaa niin maailmala kuin kotimaassakin. Yllä pääkirjoitus Suomen Matkailu-lehdessä  4/2017.

Lapin matkailu 100 otsikon alla on muutamia keskeisiä vaiheita  pohjoisen Suomen matkailun kehityshistoriasta:

  • Petsamo - Lapin matkailun myyttinen alkukoti. Pääartikkelin alta löytyy erilliset kuvajutut "Petsamon kuvia" ja "Petsamon muistoja".

  • Inarin Kultahovin ja matkailumajan 80-vuotinen historiikki. Siinä on mukana tuntemattoman Lapin matkailun rakentajan C. Wolter Stenbäckin vaiherikas elämäntarina. Lapin Kansa julkaisi 10.6.2017 4-sivun jutun Stenbäckin elämästä. Linkki juttuun löytyy löytyy ylempää tältä sivulta.

  • Vanhan Pallashotellin rakentaminen, lyhyt kukoistus ja tuho. Jutusta löytyy linkki Pallaksen matkailuesitteeseen vuodelta 1938. Siinä on myös kuvia ja karttoja.

  • Kilpisjärvi on maisemiltaan ja historialtaan erilainen kuin muu Lappi. Siellä kohtaavat Suomi, Ruotsi ja Norja. Matkailu Käsivarressa alkoi jo paljon ennen maanteiden. Upeiden tunturimaisemien lisäksi menneisyyden jäljet ovat hyvin näkyvillä Kilpisjärven luonnossa.
  • Vuotson maja on jälleenrakennuksen ajan elävä muisto.

  • Lisää tietoa matkailun historiasta löytyy otsikoilla "Lapin tuho 1944", "Paikkakuntakortit SMY" sekä "Lapin kirjoja ja kirjailijoita" ja "Lapin kirjauutuudet".

Näin alkoi Lapin lentoliikenne 1937 - 1939

Jutut Suomen lentoliikenteen alkamisesta ja VR:n viikonloppumatkoista julkaistiin Suomen Matkailijayhdistyksen lehdessä 3 / 1939. Lentoliikenteen kehittämisen tavoitteena oli  Petsamo.

           

***********

KADONNUTTA PETSAMOA ETSITTIIN

ROVANIEMEN MAAKUNTAKIRJASTOSSA

Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla tutkittiin vuonna 2017 Petsamon karttoja, keväällä 2018 Lappi-osaston luentosarjassa etstittiin kadonnutta Petsamoa. Petsamo oli Suomella vain vähän aikaa, vuodet 1920-1944, mutta sen mystinen historia kiehtoo yhä suomalaisia. Keitä asui Petsamossa? Minkälaista siellä oli? Mitä on jäljellä kadonneesta Petsamosta? Kuulemme tarinoita menetetystä Petsamosta, niin kolttasaamelaisten kuin muidenkin Petsamon asukkaiden näkökulmasta. Kuulemme myös matkailijoiden ja tutkijankin havaintoja Petsamosta.

Unelma Jäämerestä – Petsamo kartoissa –näyttely on nyt myös verkossa osoitteessa http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/ . Karttoja voi suurentaa ja tutkia kotikoneelta hyvinkin tarkasti.

Luennot ovat Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla maanantaisin klo 18.30-20.00. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

12.2. Irja Jefremoff: Kolttasaamelaiset - Petsamon alkuperäiskansa

Petsamo oli kolttasaamelaisten ikimuistoinen kotiseutu. Kolttasaamelaiset olivat alkuperäisväestönä Paatsjoen, Petsamon ja Suenjelin siidoissa vuoteen 1944. Toisen maailmansodan jälkeen kolttasaamelaiset asutettiin Inariin. Hallintotieteen maisteri Irja Jefremoff kertoo kolttasaamelaisten historiasta ja siitä, kuinka vuosikymmenten kuluessa kolttasaamelaisnuorten identiteetti vahvistui ja oman kulttuurin arvostus nousi 2000-luvulla.

12.3. Seppo J. Partanen: Petsamo – Lapin matkailun alkukoti

Petsamo ja tie sinne 1920-luvun alussa aloitti Lapin kehityksen Ultima Thulesta, uloimmasta Pohjolasta koko maailmaa kiinnostavaksi matkailukohteeksi. 1930-luvulla ryhdyttiin määrätietoisesti rakentamaan Lapin matkailupalveluja: perustettiin kansallispuistot, rakennettiin hotelleja ja matkailumajoja. Samalla käynnistettiin monet sellaiset toiminnat, joihin Lapin matkailu nykyisin pohjautuu. Kirjailija Seppo J. Partanen kertoo sanoin ja kuvin Petsamon matkailun vaiheista.

26.3. Pekka Vuononvirta: Vanhempieni Petsamo – miten petsamolaisuus on vaikuttanut sukumme elämään ja Tppi Kunnari: Petsamo tänään

Ympäristöneuvos Pekka Vuononvirta kertoo Kubatsinin (nyk.Vuononvirta) suvun matkasta Suma-kauppalan ja Uhtuan Röhön kautta Petsamoon ja elämästä Parkkinassa. Miten myöhemmin siirtolaisuuden tuomat haasteet ja Petsamon menettämisestä johtuva ikuinen ikävä on vaikuttanut perheeseen? Petsamo-seuran puheenjohtaja Topi Kunnari kertoo mitä Petsamo on tänään, kun suomalaisten lähdöstä on kulunut yli 70 vuotta.

(Illan luennot yhteistyössä Petsamo-seuran kanssa.)

9.4. Jukka Nyyssönen: Väinö Tanner Petsamossa.

Luento kartoittaa vähemmän tunnettuja puolia kuuluisasta 1920-luvun kolttasaamelaistutkimuksesta. Minkälaisia politiikkoja kolttasaamelaistutkimus palveli? Millä lailla motivoitunutta hänen rotututkimuksensa oli? Tutkija Jukka Nyyssönen näyttää parhaat palat Tromssan yliopistomuseossa säilytettävästä Tannerin valokuvakokoelmasta.

 
©2018 layout19 - suntuubi.com