Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kilpisjärvi – kolmen valtakunnan kohtauspaikka

Kolmen maan päämiehet puolisoineen kohtasivat valtakuntien rajapyykillä 1993.

Kilpisjärven kylä on luonnoltaan ja historialtaan mielenkiintoinen ja muusta Lapista erottuva kylä Suomen Käsivarressa, Enontekiön luoteisnurkassa. Maisemaa hallitsevat maamme korkeimmat tunturit, jotka jatkuvat Kölin vuoristona naapurimaiden Ruotsin ja Norjan puolella. Ylväät näkymät ja viime vuosien valtava rakentaminen peittävät alleen jäljet sodista, taisteluista ja menneisyyden kulkijoista. Ikivanha kulkuyhteys Kilpisjärveltä Norjan Skibotniin on noussut taas ajankohtaiseksi, kun etsitään vaihtoehtoja rautatien rakentamiseksi pohjoisen Suomen halki Jäämerelle. Rataa Kilpisjärvelle suunniteltiin jo 1930-luvun lopulla.

Matkailu ja tulli ennen maanteitä

Alla kartta Käsivarresta v. 1898

Kilpisjärvi on vuosisatoja ollut välietappi ja kulkuyhteys Jäämerelle, Ruijaan ja Jyykeään. Tätä kautta on kuljettu Suomen ja Lapin nälkämailta kala-apajille Jäämerelle, jonne suomalaiset siirtolaiset ovat synnyttäneet oman kveenikulttuurinsa. Kulkuyhteys merelle on ollut käytössä vuosisatoja kesällä veneellä ja kävellen, talvella poroilla ja hiihtäen. Reittiä kulkivat niin matkailijat kuin nälkäpakolaiset ja parempaa elämää mereltä etsivät.

Arvoon arvaamattomaan vanhat reitin nousivat 1. maailmansodan aikana, kun Tanskan salmet sulkivat meritiet länteen. Tavarat ja sotatarvikkeet alkoivat kulkea Skibotnista hevoskyydillä ja pororaidoilla 200 km päähän Palojoensuuhun, maantieverkon pohjoiseen piteeseen. Karunki oli lähin rautatieyhteys 500 km päässä. Kaikki tavara ja ihmiset kulkivat Kilpisjärven kautta, joka joutui sen tähden maailmanpolitiikan polttopisteeksi.                   

Valtion rakensi 1916 Kilpisjärvelle Siilastuvan matkailumajaksi ja sitä hoiti metsänvartijana Valde Wiik perheineen. Majaan sijoitettiin maaliskuussa kaksi tullimiestä ja heidän lisäkseen siellä majoittui venäläisiä sotilaita ja kuljetusliike Boströmin työntekijöitä, joiden tehtävänä oli huolehtia sotatarvikkeiden kuljetus Jäämereltä Suomeen ja Venäjän rintamalle.

 Siilastupa, taustalla Mallatunturi ja Kilpisjärvi

Suuri pamaus

Räjähteitä varastoitiin Kilpisjärvelle odottamaan etelään kuljettamista. Aikaisen kevään tulon takia Siilastuvan läheisyyteen pinottiin 3000 tonnia tavaraa ja Palojoensuussa oli 300 tonnia odottamassa kelien paranemista. Kesäkuun alussa paikalle saapui kolme miestä, jotka kertoivat olevansa Norjaan meneviä kalastajia. He olivat Saksassa koulutettuja jääkäreitä, jotka pidätettyään kuljetusliikkeen henkilökunnan räjäyttivät osan sotatarvikkeista ja pakenivat sen jälkeen Ruotsiin.

Tapauksesta on jäljellä Kilpisjärven muistomerkki maantien vierellä ja paljon lennokkaita tarinoita siitä, minne sotatarvikkeet ja muut tavarat lopulta päätyivät hankolaisen kuljetusliike Boströmin toimesta. Tästä sekä Kilpisjärven tullin mielenkiintoisesta historiasta on lisätietoa tullilaitoksen tekemästä historiikista, joka löytyy PDF:nä alla olevasta linkistä:

Kilpijärven tullin historiikki

 

Matkaileva matkailumaja

Matkailijayhdistys pystytti Siilastuvan läheisyyteen matkailumajan kesällä 1937. Hirsinen maja veistettiin Karessuvannossa ja kuljetettiin sieltä vene- ja hevoskyydillä runsaan 100 km päähän. Majan suunnittelija oli yhdistyksen arkkitehti Aulis Hämäläinen, joka oli paikalla valvomassa rakennustöitä. Maja palveli matkailijoita Siilastuvan yhteydessä Wiikin perheen hoidossa.

Kilpisjärven uusi matkailumaja avattiin osana Siilastupaa v. 1937. Matkaileva matkailumaja on nyt osana retkeilykeskusta.

Lapin sodan loppuaikoina vuoden 1945 alussa Kilpisjärvi oli saksalaisten hallussa. Suomessa tätä aikaa on kutsuttu ”Lasten ristiretkeksi”, sillä sakuja oli karkottamassa maasta noin 600 nuorimman ikäluokat vuosina 1924- ja 1925 syntynyttä sotilasta. Yhteenotot olivat vähäisiä, saksalaiset vetäytyivät kokonaan Norjan puolelle ja Suomen lippu nostettiin Kolmen valtakunnan rajapyykille 27. huhtikuutta 1945.

Saksan valtakunnan virallinen tunnus natsilippu liehui Kilpisjärven matkailumajan pihapiirissä 1930-luvun lopulla, kun "wandervogel" nuorisoryhmä aterioi nuotiopaikalla. Kuva Aulis Hämäläisen arkisto/Hartti Hämäläinen.

Matkailumajan saksalaiset olivat siirtäneet Kilpisjärveltä Norjan puolelle sodan loppuvaiheessa. Se palautettiin takaisin 1946. Rakennus on edelleen osana Kilpisjärven retkeilykeskusta, jota Matkailuliitto ryhtyi rakentamaan 1950-luvun puolivälissä laajentaen sitä moneen otteeseen vuosituhannen loppuun saakka, jolloin liitto lopetti toimintansa.

Kilpisjärven hotellin alkuvaiheet liittyvät nekin sotahistoriaan. Valtion rakentama hotelli sai alkunsa, kun Rovaniemeltä Pohjahovin raunioilta siirrettiin saksalaisten käytössä ollut parakki 1948 nykyisen alueelle. Seuraavana vuonna aloitettiin kivisen ravintolasiiven rakentaminen, majoitussiipi valmistui 1953 ja ensi kertaa hotelli oli ympäri vuoden avoinna vuonna 1954.

Maantie Kilpisjärvelle rakennettiin 1940-luvun alussa Karesuvannosta saksalaisten aloitteesta ja sotavakityövoimalla. Sitä ennen kuljettiin patikoiden, poroilla, hiihtäen tai vesireittiä, kuten tässä arkkitehti Aulis Hämäläisen kuvassa 1937.

Valtakunnat kohtaavat

Kilpisjärven historiaa ja nykypäivää hallitsee kolmen valtakunnan, Suomen, Ruotsin ja Norjan läheisyys. Se näkyy kylän viime vuosikymmenien rajuna kasvuna ja muuttumisena matkailu- ja lomakyläksi. Vakituisia asukkaita kylässä on noin 100, matkailijoita ja lomaviettäjiä Kilpisjärvellä käy vuosittain kymmeniätuhansia. Vierailijoiden luku monikertaistuu, kun mukaan lasketaan norjalaiset ostosmatkailijat.

Kilpisjärvi, Yliperä ja koko Käsivarsi on ennen muuta eräretkeilijöiden, vaeltajien ja tunturihiihtäjien toivemaata, joka maisemiltaan eroaa koko muusta Suomen Lapista. Siellä retkeilijä kohtaa maamme korkeimmat tunturit ja niitäkin paljon jylhemmät Norjan ja Ruotsin vuoristot. Maiden retkeily- ja matkailujärjestöt saivat 1980-luvulla aikaan noin 800 km pitkän Kalottireitin. Reitti kulkee kolmen maan alueella ja siitä noin 70 km on Suomen puolella. Reittimerkinnät, autio- ja varautuvat, telttailu- ja nuotiopaikat, sillat ja pitkopuut helpottavat kulkemista. Retkeilijä voi valita itselleen sopivan reittiosuuden muutaman tunnin päiväretkestä viikkojakin kestävään erävaellukseen.

Kalottireitti avattiin juhlavasti 2. syyskuuta 1993 kaikkien kolmen maan päämiesten puolisoineen saapuessa kukin oman maansa alueelta rajapyykille. Heidän lisäkseen paikalla oli satoja ihmisiä, runsaasti toimittajia ja Kilpisjärven asukkaita. Tapahtumapaikalle on kylästä matkaa kymmenkunta kilometriä. Osa tuli paikalle retkeilyreittiä Mallan kautta, osa saapui laivalle tai veneillä ja käveli paikalle Kolttalahden pohjukasta noin 3 km matkan. Kuninkaat Harald V ja Kaarle XVI sekä presidentti Mauno Koivisto, kuningattaret Sonja ja Sylvia sekä Tellervo Koivisto kirjasivat käyntinsä nimikirjoituksin paikalla olevaan kiveen. Muistomerkki sijaitsee kolmen valtakunnan rajapyykin läheisyydessä.

Yrjö Metsälä (1919-2000) oli Kilpisjärven legendaarinen tunturiopas ja valokuvaaja, joka johdatti kymmenien vuosien aikana tuhannet retkeilijät Kävivarren tuntureille ja luontoon. Hän tuli Kilpisjärvelle rajavartiostoon saksalaisten vetäydyttyä keväällä 1945 Norjan puolelle. Hän oli tarinankertoja, joka sai ihmiset kiinnostumaan Kilpisjärvestä kiertäessään eri puolilla Suomea.

Kuvassa Yrjö nousemassa Saanan laelle, taustalla hotelli maantien vieressä ja kylä ennen suurta kasvun aikaa ja kauppaa. Muutaman vuoden hän toimi matkailuyrittäjänä perustettuaan Sanan Majan. Yrjön tarinoista ja valokuvista ilmestyi v. 1979 kirja "Tarujen tunturit", jonka hän teki Asko Kaikusalon kanssa.

 

©2018 layout19 - suntuubi.com